Talvisodan loputtua Yhtyneet Paperitehtaat Oy halusi turvata vesilasin ja luuliiman tuotannon. Näin päätettiin perustaa kesällä 1940 Valke Oy. Samalla ostettiin Neuvostoliitolle rauhansopimuksessa vuokratusta Hangosta ikkunalasitehtaan koneisto. Kesäkuun 1940 lopulla aloitettiin työt tehtaalle johtavan maantien ja rautatien rakentamiseksi. Syyskuun 1940 puoliväliin työmaalla työskenteli 150 myllykoskelaista, kun Myllykosken tehtaan koneet seisoivat. Elokuussa Valkea rakentamaan käskettiin sotavankileiri 11, jossa oli ainakin 200 vankia. Vankien olot olivat kurjat ja 27 vankia kuoli. Vankileiri työskenteli vuoteen 1942 asti.

Lasi- ja vesilasitehdas saatiin toimintaan marras-joulukuussa 1941. Niillä oli kuitenkin aluksi laatuongelmia. Lasin menekki oli silti suurta johtuen jatkosodassa takaisin vallatun Karjalan jälleenrakentamisesta. Lasin tuotanto pysähtyi kahdeksi vuodeksi 1944 huhtikuussa polttoainepulan vuoksi. Ikkunalasin oli kannattavaa aina 50-luvun lopulle jälleenrakennuksen takia. 1954 lasitehdasta päätettiin laajentaa. Laajennus valmistui 1957, mutta lasin kysyntä oli alkanut laskea ja myynti tuli voitokkaaksi vasta 60-luvulla. 60-luvun loppuessa myynti kääntyi jälleen tappiolliseksi ja ikkunalasin tuotanto lopetettiin 1972. Ikkunalasin tuotanto päätettiin Valkella korvata muovikalvon tuotannolla, joka ostettiin Säteriltä 1973. 1974 myös Säterin kelmutuotanto siirtyi Valkelle. Kalvotuotanto ei vastannut odotuksia ja vuonna 1983 tuotanto päätettiin siirtää uuteen toimiyksikköön, Walki-Pakkaukseen.

1948 vesilasitehtaalla siirryttiin kokonaan kiinteän vesilasin liuottamiseen, jota saatiin ulkomailta halvemmalla. Vesilasi oli kannattavimmillaan 1960-luvulla. 1980-luvulla se jäi muusta toiminnasta irralliseksi ja myytiin 1990 Nobel Industries Paper Chemicals Oy:lle.

Liimatehdas valmistui vasta 1943, mutta kuivauslaitteet puuttuivat ja liima jouduttiin aluksi toimittamaan kuivana. Liimaan tarvittavien luiden saannissa oli vaikeuksia kunnes kansanhuoltoministeriö määräsi myöhemmin samana vuonna lihatuotteiden luun liiman valmistukseen. Vuoteen 1952 asti luuliima oli Valken suurin tuote. Luuraaka-aine ohjautui kuitenkin 1960-luvulla enenevässä määrin rehuteollisuuteen ja tuotanto Valkella hiipui. 1949 liimaosasto alkoi tuottaa myös laastia ja kittiä. Niiden menekki oli suurimmillaan 1960-luvulla elementtirakentamisen takia, mutta Valke jäi kilpailussa jälkeen ja myynti taantui 1960- ja 70-lukujen vaihteessa. 1955 keväänä Valkella alkoi muoviliimojen tuotanto, joiden myynti ohitti luuliiman vuonna 1959. 1960-luvun lopulla myynti kasvoi räjähdysmäisesti. Samoihin aikoihin alkoi myös sulateliimojen valmistus. Huolimatta liiman tuotantoon tehdyistä investoinneista, kääntyi kannattavuus laskuun 1970-luvun lamavuosina. Koska Valken liimatuotanto oli kaukana Yhtyneiden muusta toiminnasta, myytiin liimaosasto vuonna 1984 Oy Partek Ab:lle.

1957 päätettiin Valkella aloittaa mäntyöljyn tislaus. Tislaamo sijoitettiin aluksi liimatehtaan yhteyteen, mutta tilat olivat ahtaat. Tislauksessa syntynyttä hartsia haluttiin hyödyntää sidosaineiden valmistuksessa ja 1987 valmistui Valkella sideainetehdas. Kun vesilasin tuotanto myytiin Valke keskittyi mäntyöljyn jalostukseen.

Vuonna 1994 Valke ja Veitsiluoto Oy yhdistettiin Forchem Oy:ksi, josta Yhtyneet omistivat 35 %. Forchem myytiin 1996 ja se jatkoi toimintaansa International Paper Co:n tytäryhtiön Arizona Chemicals Oy:n nimellä. Arizona Chemicals Oy sulki Valkeakosken tehtaansa vuonna 2003.

Paavo Laurila