Tehtaan korjauspajan ja seppien lisäksi Valkeakoskella oli erilaisia peltitöitä tekeviä peltiseppiä, läkkiseppiä. Näistä tunnetuin oli kauppatorille johtaneen tien varressa vuodesta 1912 liikettään pitänyt Kristian Lilljeström, ”Pläkki-, pelti- ja vaskiseppä” kuten talon seinässä olleessa kyltissä mainostettiin. Lilljeström perheineen oli tullut Valkeakoskelle vuonna 1912 Tampereelta. Samana vuonna he ostivat mainitun talon tehtaan korjauspajan työmieheltä Erland Enrothilta. Talon pihaan rakennettiin peltisepänliikkeen tarvitsemat verstastilat.

Erilaisille peltiastioille, kuten kannuille, pannuille, vadeille ym. oli kysyntää, olivathan ne edullisia arkiastioita. 1900-luvun alkuvuosina Valkeakosken asukasluku kasvoi voimakkaasti, tehdasta oli laajennettu ja se tarvitsi lisää työvoimaa. Vuonna 1911 Valkeakoskella oli arviolta 3010 asukasta kun vuonna 1914 asukkaita laskettiin olleen 3448, ja vuonna 1923 jo 3812 asukasta. Uusia asuinrakennuksia tehtiin ja niissä tarvittiin erilaisia peltitöitä aina uunien pellittämisestä peltikattoihin. Myös Aktiebolaget Walkiakoski työllisti Lilljeströmiä.

Läkkiseppä Liljeströmin talo oli kylän keskustassa. Vanhalta maantieltä nousi kanavan tienoilta tie kanavakasöörin virkatalon ja Denisoffin kaupan välistä kohden kauppatoria. Tori oli tärkeä kauppapaikka. Tehtaan rakennuttamissa myyntikojuissa, ”putkissa”, kävivät kauppaa ainakin kylän lihakauppiaat. Maalaiset toivat torille myyntiin tuotteitaan, kuten maitoa, voita, juureksia ym. Kiertävät rihkamakauppiaat myivät omia tavaroitaan. Toripäivä oli kahdesti viikossa. Torille johtavan tien varressa, oli leipuri Heleniuksen kondiittoriliike, aivan Lilljeströmin rakennusta vastapäätä. Hieman lähempänä toria piti kotonaan leipomoa Karolina Dahl.

Kylän kauppakeskus oli vanhan maantien varrella, kanavan ja Pavunpellonmäen välissä. Kylän tarjonta oli sangen monipuolista, löytyi niin kirjakauppaa kuin kahvilaa ja sekatavarakauppaa. Kanavan toisella puolella olivat vielä meijeri, apteekki sekä erilaisia kauppaliikkeitä.

Kristian ja Hilja Lilljeströmin perhe kasvoi. Lapsia oli lopulta yhdeksän. Vapaussodan aika keväällä 1918 koetteli pahoin Valkeakoskea. Kuolleisuusluvuilla mitaten Valkeakoski oli Suomen mustin yhdyskunta keväällä 1918. Lilljeströmin vanhin tytär kuoli keväällä 1918. Uusi vuosikymmen alkoi taloudellisesti vaikeissa oloissa. Tehdasyhtiön taloudellinen tulos heikkeni koko vuosikymmenen ajan, samalla kun koko maassa vallitsi laskeva taloussuhdanne. Valkeakoski itsenäistyi kauppalaksi vuonna 1923. Uuden kauppalan ensivuodet olivat raskaita. Työttömyys pysyi korkealla ja pahentui entisestään vuosikymmenen vaihduttua. Näissä oloissa Kristian Lilljeström päätti muuttaa helmikuussa 1927 Hauholle, ja jatkaa siellä entisessä ammatissaan.

Ari Sirén