Alun perin yhdestä kartanosta lähtenyt elintarvikeyhtiö, Saarioinen, koki suurta kasvua 1980-luvulla. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuosikymmenen aikana keskimäärin noin 20% vuodessa ja työntekijöiden määrä melkein kaksinkertaistui 1000:sta lähes 2000:een. Suuri kasvu tarkoitti myös suuria investointeja, mikä toi Saarioisen Valkeakoskelle vuonna 1988. Valkeakoskelle rakennetun tehtaan ensimmäinen tehtävä oli toimia leipomona. Aiemmin Sahalahdessa sijainnut leipomo osoittautui liian pieneksi vastaamaan kasvaneeseen kysyntään, eikä sitä voitu laajentaa työvoimapulan vuoksi, joten leipomo siirrettiin kokonaisuudessaan Valkeakoskelle.

Uudessa tehtaassa oli noin 150 työntekijää, jotka valmistivat muun muassa karjalanpiirakoita, lihapiirakoita, pizzoja ja pizzapullia. Lisäksi uusi alankomaalaisen Rademakerin rakentama linja valmisti muun muassa taco- ja kebab-piirakoita. Näistä tuotteista erityisesti pizzat, jotka lanseerattiin jo Sahalahdessa 1981, osoittautuivat hittituotteeksi. Onhan vielä nykypäivänäkin Saarioisten ”roiskeläppä” tunnetuimpia valmisruokia.

Valkeakosken tehdas ei kuitenkaan jäänyt pelkäksi leipomoksi, vaan toimintaa laajennettiin vuonna 1995, kun lihavalmistetehdas rakennettiin leipomorakennuksen kylkeen. Saarioisilla oli ollut lihanjalostuslaitos jo 1950-luvulla Hämeenlinnassa, mutta se myytiin Huhtamäelle vuonna 1960. Saarioinen päätti ostaa tehtaan takaisin vuonna 1984, kun kiinnostus lihatuotteiden valmistamisesta kasvoi. Takaisin ostettu tehdas oli kuitenkin hyvin sokkelomainen ja muutenkin vanhanaikainen, joten uutta sijaintia alettiin heti etsimään. Sahalahti hylättiin työvoimapulan takia, jolloin ehdokkaiksi jäi Valkeakoski ja muutama paikka Hämeenlinnasta. Kilpailun voitti lopulta Valkeakoski, koska kaupunki oli aktiivinen ja ripeä lupien käsittelyssä ja tarvittavan infrastruktuurin suunnittelemisessa. Osasto valmisti alkuaikoinaan muun muassa kestomakkaroita, kebakoita ja parilapihvejä, mutta myös paljon muita tuorelihasta ja kypsästä lihasta tehtyjä tuotteita.

Uusi rakennus oli kuitenkin puutteellinen, koska sekä lähettämötilat että kestomakkaran tuotantotilat olivat aivan liian pieniä. Tämän vuoksi laajennuksia tehtiinkiin vuosien 1997-98 aikana. Laajennetut tilat eivät valitettavasti myöskään olleet riittäviä, joten tuorelihan tuotanto siirrettiin kokonaisuudessaan Jyväskylään vuonna 2001. Valkeakoskelle tuotantoon jäivät enää pitkälle jalostetut tuotteet, kuten esimerkiksi nykypäivänä grillitassut.

Kolmas (ja tähän mennessä viimeinen) hyvin merkittävä muutos Valkeakosken tehtaalla oli keskuslähettämön valmistuminen 2003. Yhtiöllä ei ollut aiemmin kunnollista ja yhtenäistä menetelmää valmiiden tuotteiden lähettämistä varten, vaan jokainen tehdas vastasi siitä itse. Lähetysten tehostamisen vuoksi tehtiin Saarioisten historian suurin investointi, suuruudeltaan 26 miljoonaa euroa, jotta Valkeakoskelle saataisiin keskuslähettämö. Lähettämön tehtävänä olisi vastaanottaa kaikista Saarioisten tehtaista tuotteita ja sitten yhdessä rakennuksessa lajitella ja toimittaa ne asiakkaille. Uuden lähettämön vihki käyttöön silloinen pääministeri Paavo Lipponen arvovaltaisen kutsuvierasjoukon saattelemana ja vuoden lopussa oli jo 74 ihmistä töissä vastaamassa lähettämön ylösajosta.

Juhlallisesta alusta huolimatta lähettämön ensiaskeleet eivät olleet kovin ruusuiset. Ylösajo kesti odotettua pidempään ja laitteistosta vastannut sveitsiläinen yhtiö Swisslog myönsi jo seuraavana vuonna, että se ei kyennyt toimittamaan sopimuksen mukaista laitosta. Laitteiston toimimattomuuden vuoksi henkilöstöä jouduttiin lisäämään ja toimintaa siirtämään takaisin aiempaan menetelmään. Vasta vuonna 2011 keskuslähettämö saatiin toimimaan suunnitellulla tavalla.

Nykyisessä Valkeakosken tehtaassa on siis saman katon alla kolme erillistä osaa: leipomo, lihatehdas ja keskuslähettämö. Nämä osastot työllistivät vuonna 2015 386 ihmistä, mikä tekee tehtaasta Valkeakosken suurimman yksityisen työnantajan. Kunta ansaitsee kiitokset toiminnastaan kilpailussa tehtaan sijainnista, koska aktiivisella yhteistyöllään he saivat näin suuren työnantajan tulemaan Valkeakoskelle. Rahallisen hyötynsä lisäksi tehdas omalta osaltaan jatkaa Valkeakosken pitkää teollista perinnettä nykypäivään ja todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteenkin.

Markus Hagren