{"id":945,"date":"2021-03-10T12:20:37","date_gmt":"2021-03-10T12:20:37","guid":{"rendered":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/?page_id=945"},"modified":"2022-01-18T11:38:49","modified_gmt":"2022-01-18T11:38:49","slug":"teollisuusperinne-suomessa-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/teollisuusperinne-suomessa-2\/","title":{"rendered":"Teollisuusperinne Suomessa"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Teollisen perinteen arvo\n\non v\u00e4hitellen huomattu<\/h4>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

\u201dJos tehtaat eiv\u00e4t kannata, ne lopetetaan. Jos ne taas menestyv\u00e4t, niit\u00e4 laajennetaan. Molemmissa tapauksissa vanhoja rakennuksia h\u00e4vi\u00e4\u00e4 ja perinnett\u00e4 katoaa.\u201d<\/p>

N\u00e4in pohdiskeli opetusneuvos Veikko Talvi Verlan tehdasmuseon 10-vuotisjuhlassa 1982. Talvi tiesi, mist\u00e4 puhui. H\u00e4n teki keskeisen osan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4\u00e4n mets\u00e4teollisuuden palveluksessa 1950-luvun alkupuolelta l\u00e4htien. H\u00e4nt\u00e4 saamme kiitt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on 1972 toimintansa aloittanut Verlan tehdasmuseo Pohjois-Kymenlaaksossa. Verla on maamme ensimm\u00e4inen tehdasmuseo, siis kokonainen tehdas museoituna, ei mik\u00e4\u00e4n esinevarasto.<\/p>

Teolliseen perint\u00f6\u00f6n alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa vasta 1950-luvulla. Ajankohta tarjosi siihen monia syit\u00e4, sill\u00e4 teollisuudella oli takanaan raskaat sotavuodet ja niit\u00e4 edelt\u00e4neet vaikeat lamavuodet, jotka olivat pys\u00e4hdytt\u00e4neet teollisuuden kehitystoiminnan. 50-luvulla Englannissa ryhdyttiin suunnittelemaan uusia investointeja, jolloin tehtaiden vanha kone- ja rakennuskanta tulivat monessa tapauksessa uhatuiksi ja paljolti my\u00f6s h\u00e4vitetyksi.<\/p>

Onneksi kaikkea arvokasta britit eiv\u00e4t kuitenkaan tuhonneet. Siit\u00e4 on osoituksena mm. se, ett\u00e4 English Heritage -virastolla, joka vastaa l\u00e4hinn\u00e4 meid\u00e4n Museovirastoamme, on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n valmiina ohjelma, jonka pohjalta he pyrkiv\u00e4t l\u00e4hivuosina tarjoamaan Unescon maailmanperint\u00f6luetteloon per\u00e4ti 13 uutta teollisuusperinnekohdetta. Heill\u00e4 on listalla entuudestaan jo seitsem\u00e4n kohdetta, mutta he haluaisivat saada niit\u00e4 lis\u00e4\u00e4, koska katsovat, ett\u00e4 seuraavat sukupolvet tulevat arvostamaan teollista perinnett\u00e4 aivan eri tavoin kuin nykypolvi. Unescon listalla on nykyisin kolmisenkymment\u00e4 teollista perint\u00f6\u00e4 edustavaa kohdetta ymp\u00e4ri maailman, mutta varsin harvinaisia ne ovat, kun otetaan huomioon, ett\u00e4 maailmanperint\u00f6kohteita on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaikkiaan 1 121. Eurooppa on listalla yliedustettuna, joten uusien kohteiden p\u00e4\u00e4sy maailmanperint\u00f6luetteloon on t\u00e4\u00e4lt\u00e4 vanhalta mantereelta vaikeaa.<\/p>

Mit\u00e4 sitten k\u00e4site teollinen perinne tarkoittaa. Vuonna 1985 perustettu valtakunnallinen Teollisuusperint\u00f6seura m\u00e4\u00e4rittelee termin siten, ett\u00e4 teollisuusperinteeseen lasketaan kaikki teollisen tuotannon ja ty\u00f6n piiriin kuuluvat ilmi\u00f6t. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi teollisuusymp\u00e4rist\u00f6t, tehdasrakennukset, koneet ja laitteet, ty\u00f6v\u00e4en ja johdon asunnot, ty\u00f6tavat ja ty\u00f6v\u00e4en elinolot, teollisen toiminnan tuotteet, liikennehistorialliset kohteet, kirjalliset j\u00e4\u00e4mist\u00f6t, asiakirjat ja piirustukset sek\u00e4 valokuvat ja muu audiovisuaalinen materiaali. Siis ty\u00f6maata riitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4\u00e4n pikkupuuhastelusta t\u00e4ss\u00e4 ei ole kysymys.<\/p>

Pyysin t\u00e4t\u00e4 esityst\u00e4 varten teollisuusperinteen yht\u00e4 arvostetuinta asiantuntijaa Lauri Putkosta nime\u00e4m\u00e4\u00e4n viisi arvokkainta teollisuusperint\u00f6kohdetta Suomessa. H\u00e4np\u00e4 ei mennyt lankaan, vaan totesi yksitt\u00e4isten kohteiden sijasta puhuvansa mieluummin alueellisista ja temaattisista kokonai-suuksista. N\u00e4it\u00e4 olisivat vanhimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 L\u00e4ntisen Uudenmaan ruukkiymp\u00e4rist\u00f6t, tiiviin\u00e4 kokonaisuutena Tammerkosken tekstiili- ja puunjalostusteollisuus sek\u00e4 laajana kokonaisuutena Kymijokivarren paperi- ja massateollisuuden tehtaat, voimalaitokset ja tehdasyhdyskunnat. Lis\u00e4ksi h\u00e4n halusi kuriositeettina mainita Pispalan haulitornin, joka on lajissaan maailman parhaiten s\u00e4ilynyt. Seh\u00e4n kunnostettiin viime vuonna ja on todellinen n\u00e4ht\u00e4vyys.<\/p>

Mik\u00e4 sitten on suomalaisten teollisuusyritysten suhde omaan historiaansa ja sen tallentamiseen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4? V\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 se on ongelmallisempi kuin koskaan aikaisemmin. Osaltaan t\u00e4m\u00e4 johtuu yritysrakenteiden ja firmojen omistussuhteiden nopeasta muutoksesta, osittain siit\u00e4, ett\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4 keskittyy entist\u00e4 enemm\u00e4n vain liiketoiminnan kannalta t\u00e4rkeisiin asioihin. Olen kuitenkin huomannut, ett\u00e4 juuriaan arvostavat nykyisin l\u00e4hinn\u00e4 perheyhti\u00f6t, joista haluaisin ottaa hienoksi esimerkiksi parhaillaan 50-vuotista toimintaansa juhlivan Pentik-yhti\u00f6n. Se on rakentanut Posiolle monipuolisen museo- ja n\u00e4yttelykeskuksen ja muuttanut vanhan porokartanon ajanmukaiseksi taiteilijaresidenssiksi, jossa koti- ja ulkomaiset keramiikkataiteilijat saavat kehitell\u00e4 taitojaan.<\/p>

Vaikka teollisuusperinteen tallennus on parhaimmillaan ryhm\u00e4ty\u00f6t\u00e4, niin ei tule unohtaa yksitt\u00e4isi\u00e4 tulisieluja. Mainitsin jo alussa Veikko Talven, jonka kaukon\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 saamme kiitt\u00e4\u00e4 Verlan vanhan puuhiomon ja pahvitehtaan pelastamisesta j\u00e4lkipolville. Toinen uranuurtaja oli porilainen kotiseutuneuvos Olavi Koskinen, joka toimi 40 vuoden ajan ty\u00f6njohtajana Rosenlew-yhti\u00f6ss\u00e4. H\u00e4n aloitti 60-luvulla esineiden kokoamisen oman ty\u00f6ns\u00e4 ohella ja tietysti ty\u00f6nantajan luvalla. Museo-Koskinen kulki tehtailla ja merkitsi tuotteita ja laitteita museolle varatuiksi. Lapussa luki: \u201dEnnen kuin t\u00e4m\u00e4 esine h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n, muuksi muutetaan tai muualle siirret\u00e4\u00e4n, pyydet\u00e4\u00e4n ilmoittamaan asiasta Olavi Koskiselle\u201d. N\u00e4in syntyi nykyinen Rosenlew-museo, jossa on l\u00e4hes 6 000 esinett\u00e4: Porin-Matista lihamyllyyn, puimakoneesta muovikassiin. Tarina kertoo, ett\u00e4 kaikki tehtaan ulkopuolelta hankitut esineet \u2013 Sampo-leikkuupuimuria lukuun ottamatta \u2013 Koskinen kuljetti museoon polkupy\u00f6r\u00e4ns\u00e4 tarakalla.<\/p>

Eero Niinikoski<\/p>

Kulttuurineuvos<\/p>

Teollisuusperint\u00f6seuran kunniaj\u00e4sen<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\"Haulitorni\"<\/figure>

Pispalan haulitorni on harvinaisuus lajissaan koko maailmassa. Se on hiljattain kunnostettu.<\/p><\/div><\/div>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\"Verlan<\/figure>

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Pohjois-Kymenlaaksossa nimettiin\n\nUnescon maailmanperint\u00f6kohteeksi 1996. Painavimpana syyn\u00e4\n\nvalintaan oli tehtaan alkuper\u00e4isyys. Tehdasrakennukset ovat vuosilta 1893-95.\n\n <\/p><\/div><\/div>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\"Hyvon-kudeneuleen<\/figure>

Arkkitehti Viljo Rewellin suunnittelema Hyvon-Kudeneuleen tehdas Hangossa kuuluu viime sotien j\u00e4lkeisen teollisuusarkkitehtuurin arvokkaimpiin kohteisiin. <\/p><\/div><\/div>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\"Tammerkosken<\/figure>

Tammerkosken teollisuusmaisema Tampereella on maamme ensimm\u00e4inen ja tunnetuin\n\nteollinen kaupunkimaisema, joka on valittu my\u00f6s yhdeksi Suomen kansallis-\n\nmaisemista.<\/p><\/div><\/div>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuvat on ottanut tutkija Lauri Putkonen<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teollisen perinteen arvo on v\u00e4hitellen huomattu \u201dJos tehtaat eiv\u00e4t kannata, ne lopetetaan. Jos ne taas menestyv\u00e4t, niit\u00e4 laajennetaan. Molemmissa tapauksissa vanhoja rakennuksia h\u00e4vi\u00e4\u00e4 ja perinnett\u00e4 katoaa.\u201d N\u00e4in pohdiskeli opetusneuvos Veikko Talvi Verlan tehdasmuseon 10-vuotisjuhlassa 1982. Talvi tiesi, mist\u00e4 puhui. H\u00e4n teki keskeisen osan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4\u00e4n mets\u00e4teollisuuden palveluksessa 1950-luvun alkupuolelta l\u00e4htien. H\u00e4nt\u00e4 saamme kiitt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_canvas","meta":{"footnotes":""},"folder":[8],"class_list":["post-945","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/945","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=945"}],"version-history":[{"count":43,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/945\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2050,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/945\/revisions\/2050"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=945"}],"wp:term":[{"taxonomy":"folder","embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/folder?post=945"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}