{"id":2497,"date":"2022-10-05T19:14:19","date_gmt":"2022-10-05T19:14:19","guid":{"rendered":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/?page_id=2497"},"modified":"2022-10-12T18:23:23","modified_gmt":"2022-10-12T18:23:23","slug":"sateri-oy-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/sateri-oy-2\/","title":{"rendered":"S\u00e4teri Oy"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

S\u00e4terin tehtaan perustamisen suunnittelu alkoi vuonna 1940. Tehdas ajateltiin alun perin sijoittaa H\u00e4meenlinnaan muun muassa Valkeakosken asuntopulan ja kivihiilen ep\u00e4edullisen hinnan vuoksi. Tehdas kuitenkin p\u00e4\u00e4dyttiin perustamaan Valkeakoskelle Yhtyneiden paperitehtaiden tuen ja aktiivisuuden avulla.\u00a0<\/span><\/p>

Tehtaan rakennusprosessia hidastivat sota, ty\u00f6voimapula, sek\u00e4 kone- ja laitetoimitusten my\u00f6h\u00e4styminen. Toiminta aloitettiin asteittain 1940-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 huolimatta koneiston puutoksista. Tehtaassa valmistettiin esimerkiksi sillaa eli selluloosasta valmistettua katkokuitua. Yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4konttori oli alunperin Helsingiss\u00e4, mutta 1944 konttori evakuoitiin Valkeakoskelle, jonne se sittemmin my\u00f6s j\u00e4i.\u00a0<\/span><\/p>

Kuljetus tehtaalle ja sielt\u00e4 pois tapahtui suurelta osin tehdasalueelle asti vedetty\u00e4 rautatiet\u00e4 pitkin, mutta my\u00f6s vesireittej\u00e4 k\u00e4ytettiin etenkin polttopuun kuljettamiseen. My\u00f6hemmin my\u00f6s ty\u00f6matkaliikenne hoitui osittain junien avulla kun yhti\u00f6 anoi henkil\u00f6liikenteen aloittamista ja sai siihen luvan.<\/span><\/p>

Taloudellisesti vaikeiden sodan j\u00e4lkeisten vuosien j\u00e4lkeen 1950- ja 60-luvut olivat p\u00e4\u00e4asiassa noususuhdanteisia. Etenkin 60-luku oli kasvun ja kehityksen vuosikymmen, jolloin taloudellinen kilpailu oli vilkasta. S\u00e4terill\u00e4 tuotettiin useita eri tuotteita, muun muassa raionvillaa ja kiharrettuja lankoja. Uutena tuotteena alettiin valmistaa esimerkiksi ksantaatteja eli kaivosteollisuudessa malmien rikastamiseen k\u00e4ytetty\u00e4 jauhetta. Toisaalta joistakin tuotantolinjoista luovuttiin kannattamattomuuden takia. N\u00e4ist\u00e4 esimerkkin\u00e4 viskoosisienet.<\/span><\/p>

1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 tapahtui k\u00e4\u00e4nne, kun suuri osa S\u00e4teri Osakeyhti\u00f6n osakkeista myytiin Kemira Oy:lle. Taustalla oli \u00f6ljykriisi ja raaka-aineiden nousseet hinnat. Loppuen lopuksi Kemira Oy omisti S\u00e4terin osakkeista 95% eli l\u00e4hes kaiken. Vaikka osakekauppa tuli yll\u00e4tyksen\u00e4 ja tieto kaupasta vuoti julkisuuteen ennen kuin sit\u00e4 oli tarkoitettu julkaistavaksi, suhtautuminen Valkeakoskella oli positiivinen. Syit\u00e4 positiiviseen suhtautumiseen olivat esimerkiksi se, ett\u00e4 Kemira kehitti tehdastoimintaa ja kannusti erilaisiin hankkeisiin.<\/span><\/p>

1990-luvun alussa Kemira Fibres Oy:n (aiemmin Kemira Oy) tappiot alkoivat kasvaa kysynn\u00e4n heikkenemisen ja ylitarjonnasta johtuneen hintojen alenemisen takia. Yhti\u00f6lle alettiin etsi\u00e4 uutta omistajaa kun erilaisten toimenpiteiden j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n tulokset eiv\u00e4t alkaneet parantua. Ostaja l\u00f6ytyi Indonesiasta. April-konsernin tyt\u00e4ryhti\u00f6 Indorayon osti Kemira Fibres Oy:n ja muutti sen nimeksi S\u00e4teri Oy. Kauppa loi uutta toivoa tulevasta ja j\u00e4lleen tapahtumaan suhtauduttiin positiivisesti vaikka Valkeakoskella tiedettiinkin ostajasta vain v\u00e4h\u00e4n.<\/span><\/p>

Vuonna 2007 S\u00e4teri Oy myytiin j\u00e4lleen ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa nimeksi vaihtui Kuitu Finland Oy. Monen tappiollisen vuoden j\u00e4lkeen 2007 liikevaihto nousi. Tilanne oli varovaisen hyv\u00e4 viel\u00e4 alkuvuonna 2008 kunnes tuotto k\u00e4\u00e4ntyi nopeasti tappiolliseksi ja yritys hakeutui velkasaneeraukseen. Loppuen lopuksi yritys ajautui konkurssiin ja toiminta ajettiin alas nopealla tahdilla. Uutta jatkajaa alettiin pikimmiten etsi\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa. Konkurssi oli erityisen monimutkainen ja jatkajaa oli vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Lopulta 2010 suomalainen sijoitusyhti\u00f6 Neomarkka sek\u00e4 viiden pienosakkaan ryhm\u00e4 ostivat S\u00e4teri Oy:n. Yrityksen jatkajan nimeksi tuli Avilon Oy.<\/span><\/p>

Avilon aloitti toimintansa onnistuneesti, mutta toiminta oli jatkuvasti ep\u00e4varmaa. Tilanteet vaihtelivat nopeasti kannattavasta kannattamattomaksi ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011 Avilon tiedotti keskeytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 toimintansa huonon kansainv\u00e4lisen markkinatilanteen vuoksi. Tehtaan toiminnan jatkumiseen uskottiin yh\u00e4, mutta 2013 yritys ajautui konkurssiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Valkeakoskella ei en\u00e4\u00e4 uskottu uuden jatkajan l\u00f6ytymiseen.\u00a0<\/span><\/p>

Verna Antila<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4terin tehtaan perustamisen suunnittelu alkoi vuonna 1940. Tehdas ajateltiin alun perin sijoittaa H\u00e4meenlinnaan muun muassa Valkeakosken asuntopulan ja kivihiilen ep\u00e4edullisen hinnan vuoksi. Tehdas kuitenkin p\u00e4\u00e4dyttiin perustamaan Valkeakoskelle Yhtyneiden paperitehtaiden tuen ja aktiivisuuden avulla.\u00a0 Tehtaan rakennusprosessia hidastivat sota, ty\u00f6voimapula, sek\u00e4 kone- ja laitetoimitusten my\u00f6h\u00e4styminen. Toiminta aloitettiin asteittain 1940-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 huolimatta koneiston puutoksista. Tehtaassa valmistettiin esimerkiksi sillaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_canvas","meta":{"footnotes":""},"folder":[9],"class_list":["post-2497","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2497","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2497"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2537,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2497\/revisions\/2537"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"folder","embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/folder?post=2497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}