{"id":2333,"date":"2022-05-19T05:25:55","date_gmt":"2022-05-19T05:25:55","guid":{"rendered":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/?page_id=2333"},"modified":"2022-10-12T18:39:28","modified_gmt":"2022-10-12T18:39:28","slug":"saaksmaen-hoyrylaivaosakeyhtio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/saaksmaen-hoyrylaivaosakeyhtio\/","title":{"rendered":"S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en h\u00f6yrylaivaosakeyhti\u00f6"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"H\u00f6yrylaiva\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Yhteys S\u00e4\u00e4ksm\u00e4elt\u00e4 H\u00e4meenlinnaan ja Tampereelle kulki pitk\u00e4\u00e4n vesitiet\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset laivavuorot alkoivat 1860-luvulla. Vanajaveden H\u00f6yrylaivayhti\u00f6 oli perustettu vuonna 1866, jolloin se osti vuotta aiemmin valmistuneen siipirataslaiva Elias L\u00f6nnrotin. Vuonna 1867 valmistui yhti\u00f6n toinen siipirataslaiva Wanaja ja vuonna 1868 potkurilaiva Roine.<\/p>\n

<\/p>\n

Valkeakosken kanavan valmistuminen vuonna 1869 avasi mahdollisuuden liikenn\u00f6id\u00e4 P\u00e4lk\u00e4neelle, Kangasalle ja aina L\u00e4nkipohjaan saakka. Vanajaveden H\u00f6yrylaivayhti\u00f6n Roine oli ensimm\u00e4inen kanavasta kulkenut alus. Vuonna 1873 valmistunut Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kanava mahdollisti laivaliikenteen H\u00e4meenlinnan ja Tampereen v\u00e4lill\u00e4. Siihen saakka H\u00f6yrylaivayhti\u00f6n Wanaja oli kuljettanut matkustajia Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n ja Tampereen v\u00e4lill\u00e4 ja Elias L\u00f6nnrot Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n ja H\u00e4meenlinnan v\u00e4lill\u00e4. Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kannas ylitettiin k\u00e4vellen tai hevoskyydill\u00e4. H\u00f6yrylaivayhti\u00f6n apuyhti\u00f6n, H\u00e4meen Tavarankuljetusyhti\u00f6n samana vuonna hankkima Jatko kulki ensimm\u00e4isen\u00e4 l\u00e4pi Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kanavan.<\/p>\n

<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en t\u00e4rkein satama muodostui Valkeakoskelle. Nopeasti vuodesta 1871 kasvanut tehdaskyl\u00e4 tarvitsi tavaroita, jotka tuotiin vesitiet\u00e4. Tehtaan kuljetukset hoidettiin l\u00e4hes ymp\u00e4ri vuoden laivalla. Valkeakoski oli my\u00f6s matkustajaliikenteen solmukohta.<\/p>\n

<\/p>\n

1870-luvulta alkoi Vanjaveden laivaliikenteen ensimm\u00e4inen kulta-aika. Syntyi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen laivaliikenne H\u00e4meenlinnasta ja Tampereelta Valkeakoskelle ja edelleen yl\u00e4vesille. Vuonna 1869 l\u00e4hti h\u00f6yrylaiva Wanaja H\u00e4meenlinnasta Ritvalan Hakalaan tiistaisin ja perjantaisin kello 6.30. Hakalasta matkaa jatkettiin Valkeakoskelle Roineella kello 9.30. Roine kulki Er\u00e4j\u00e4rven Koppalaan, josta se seuraavan p\u00e4iv\u00e4 jatkoi matkaansa L\u00e4nkipohjaan. Paluumatkalle samaa reitti\u00e4 Roine l\u00e4hti samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kello kolme iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Tavaraa ja matkustajia laiva otti Hakalan, Lahisten, Valkeakosken, Kangasalan ja L\u00e4nkipohjan laitureilta. H\u00e4meen Tavarankuljetusosakeyhti\u00f6n laivat v\u00e4littiv\u00e4t liikennett\u00e4 H\u00e4meenlinnan ja Valkeakosken v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4htien H\u00e4meenlinnasta kello 14.00 ja Valkeakoskelta kello 6.00.<\/p>\n

<\/p>\n

1870-luvun lopulla laivaliikennett\u00e4 vaikeutti veden v\u00e4hyys. Jopa uusi valkeakosken kanava oli joinain vuosina niin matala, ett\u00e4 Roine ei p\u00e4\u00e4ssyt siit\u00e4 kulkemaan. H\u00f6yrylaivayhti\u00f6 ajautui konkurssiin ja Wanaja ja Elias L\u00f6nnrot vietiin muille vesille. Roineen osti Valkeakosken tehdasyhti\u00f6. Muita tuon ajan laivoja olivat Alku, Jatko, Koitto, Vilkki, Uittari, Koljo ja Onni. Kanava rakennettiin uudelleen vuonna 1896.<\/p>\n

<\/p>\n

Valkeakosken tehdasyhti\u00f6st\u00e4 tuli pian alueen merkitt\u00e4vin laivanvarustaja. Tehdasyhti\u00f6n laivat kuljettivat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 rahtia, mutta my\u00f6s matkustajia. Roinetta seurasi pian Ahkera ja vuonna 1889 Walkiakoski. My\u00f6hemmin laivastoon lis\u00e4ttiin Wanaja, Wuolle, W\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, Wellamo, Wirrat, Weijo ja viimeisen\u00e4 Woima. Tehdasyhti\u00f6n laivat olivat Roinetta lukuun ottamatta hinaajia, jotka kuljettivat rahtia proomuissa tai hinasivat tukkilauttoja.<\/p>\n

<\/p>\n

Suomen Matkailijayhdistys julkaisi vuonna 1882 matkaoppaan, jossa matkustajaa neuvotaan jatkamaan H\u00e4meenlinnasta matkaa laivalla kohti Valkeakoskea. S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en laivalaituri oli kirkonrannassa. Samalla valittaen todetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen matkustajaliikenteen loppuneen tyystin H\u00e4meenlinnan ja Tampereen v\u00e4lill\u00e4 rautatien valmistuttua. Matkailijan oli tyytyminen satunnaisiin laivoihin tai ottaa soutaja, jollaisen saattoi palkata vaikka Valkeakoskelta.<\/p>\n

<\/p>\n

Matkustajalaivaliikenteen uusi nousukausi osui 1900-luvun alkuun. Vuonna 1901 aloitti liikenteen Kangasala ja vuonna 1907 P\u00e4lk\u00e4ne. Molemmat kuuluivat H\u00e4meenlinnan h\u00f6yrylaiva Oy:lle. Nimiens\u00e4 mukaisesti laivat kulkivat H\u00e4meenlinnasta Valkeakosken kautta Onkkaalaan P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 tai Kaivantoon Kangasalla.<\/p>\n

<\/p>\n

Laivaliikennett\u00e4 vaikeuttanut v\u00e4ylien mataluus korjautui osin 1910 -14 tehdyiss\u00e4 ruoppauksissa. Samalla my\u00f6s liikenneyritt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi. H\u00e4meenlinnan h\u00f6yrylaiva Oy:n Kangasala siirtyi vuoden 1918 j\u00e4lkeen reitille Ritvala \u2013 H\u00e4meenlinna aina vuoteen 1924 saakka. P\u00e4lk\u00e4ne-laivan osti Tyrv\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustettu laivayhti\u00f6 vuonna 1925, ja laivan nimeksi muuttui Tyrv\u00e4nt\u00f6. Vuonna 1910<\/p>\n

aloitti liikenteen Luopioisten H\u00f6yrylaiva Oy:n nimikkoalus Luopioinen I kulkien reitti\u00e4 H\u00e4meenlinnasta Aitooseen. Luopioinen I liikenn\u00f6i aina 1930-luvun alkuun saakka. Niin Luopioinen kuin P\u00e4lk\u00e4ne pys\u00e4htyiv\u00e4t my\u00f6s Lahisissa.<\/p>\n

<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en oma laivayhti\u00f6, S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en H\u00f6yrylaiva Osakeyhti\u00f6, perustettiin vuonna 1922. Yhti\u00f6 osti h\u00f6yrylaiva Urhon, joka asetettiin kulkemaan reitti\u00e4 Valkeakoski \u2013 Viiala. Laiva l\u00e4hti Valkeakoskelta joka p\u00e4iv\u00e4 kello 5.45 ja Viialasta kello 4.30 poiketen matkalla kaikilla laitureilla. Urhon kapteenina oli A. Majanen.<\/p>\n

<\/p>\n

Paitsi p\u00e4\u00e4tesatamissaan poikkesivat laivat tarpeen mukaan kylien laitureilla. T\u00e4rke\u00e4 laituri oli Hakala Ritvalassa. Siell\u00e4 jo Wanaja j\u00e4tti Valkeakoskelle menev\u00e4t matkustajat Roineeseen. Hakalassa y\u00f6pyi my\u00f6s Kangasala, joka aamuisin l\u00e4hti Tyrv\u00e4nn\u00f6n laiturit kiert\u00e4en kohti H\u00e4meenlinnaa. Ritvalassa oli lis\u00e4ksi Leitsan ja Vekan laiturit. S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en oma laiva Urho kiersi Vedentaan, Salon, Rauttun, Verkkosaaren ja Konhon laiturit. Tarvittaessa se poikkesi my\u00f6s K\u00e4rjenniemess\u00e4, mik\u00e4 tiesi laivalle ik\u00e4v\u00e4\u00e4 lis\u00e4matkaa. Isoimmilla laivalaitureilla oli optinen semafoori, jonka siipi kertoi, onko laiturilta tulossa matkustajia. Mik\u00e4li ei ollut, eik\u00e4 kukaan ollut j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pois, saattoi laiva ohittaa laiturin poikkeamatta.<\/p>\n

<\/p>\n

Linja-autoliikenteen tulo 1920-luvulta alkaen s\u00f6i laivojen kannattavuutta. Laivat saattoivat kulkea vain sulanveden aikaan. Matkanteko oli hidasta. Linja-autot pystyiv\u00e4t viem\u00e4\u00e4n matkustajansa perille vuodenajasta riippumatta ja laivoja nopeammin. Maantieverkoston ja autojen parantuessa laivat k\u00e4rsiv\u00e4t tappion autoille. Ensimm\u00e4isen\u00e4 h\u00e4visi h.l Urho kun S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en H\u00f6yrylaiva Oy yhdistettiin vuonna 1927 H\u00e4meenlinnan H\u00f6yrylaiva Oy:\u00f6\u00f6n. Vuonna 1925 oli H\u00e4meenlinnan H\u00f6yrylaiva Oy hankkinut uuden nimikkoaluksen, suuren H\u00e4meenlinnan. Se liikenn\u00f6i ainoastaan nelj\u00e4 vuotta H\u00e4meenlinnan \u2013 Valkeakosken \u2013 P\u00e4lk\u00e4neen \u2013 Aitoon \u2013reitill\u00e4, kunnes se kannattamattomana ja reitille liian suurena myytiin N\u00e4sij\u00e4rvelle vuonna 1929. Vankavesi-nimisen\u00e4 se oli yksi N\u00e4sij\u00e4rven nopeista matkustajalaivoista. Samaan aikaan palasi Vanajavedelle N\u00e4sij\u00e4rvelt\u00e4 h\u00f6yrylaiva Into. Se liikenn\u00f6i H\u00e4meenlinnasta Ritvalaan ja my\u00f6hemmin Valkeakoskelle saakka. Toisen maailmansodan aikana Into oli talvella S\u00e4teri Oy:n ty\u00f6maan h\u00f6yryntuottajana. H\u00e4meenlinnalaisen Laiva Oy Matkailun omistukseen joutunut Into myytiin Tampereelle sodan j\u00e4lkeen. Tyrv\u00e4nn\u00f6n laivayhti\u00f6 myi Tyrv\u00e4nt\u00f6-laivan h\u00e4meenlinnalaiselle kauppaneuvos Skogsterille, jolta sen vuokrasi per\u00e4mies J. A. Virtanen. Luopioinen-laivan ostivat per\u00e4mies H. Hiedanp\u00e4\u00e4 ja J. Niemel\u00e4 ajaen sill\u00e4 reitti\u00e4 Valkeakoski \u2013 Tyrv\u00e4nt\u00f6 – H\u00e4meenlinna.<\/p>\n

<\/p>\n

Sis\u00e4vesiliikenteen toinen lyhyt kultakausi S\u00e4\u00e4ksm\u00e4ell\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi 1940-luvulle tultaessa. Matkustajalaivat h\u00e4visiv\u00e4t. Tavarankuljetuksessa hinaajilla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli viel\u00e4 parin vuosikymmenen ajan erityisesti raakapuun uitossa. Vanhat h\u00f6yryhinaajat saivat kuitenkin tehd\u00e4 tilaa moottorihinaajille. Viimeisin\u00e4 h\u00f6yrylaivoina liikkuivat Nokia Oy:n Panu ja Yhtyneiden Paperitehtaiden Wellamo, jonka viimeinen ty\u00f6kes\u00e4 oli 1969. Matkustajaliikenteess\u00e4 tilalle tulivat vesibussit, Laiva Oy Matkailun ja my\u00f6hemmin Hopealinjan Vanaja, Birger Jarl ja Roine sek\u00e4 Aulanko ja Tampere.<\/p>


<\/p>

Ari Sir\u00e9n<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteys S\u00e4\u00e4ksm\u00e4elt\u00e4 H\u00e4meenlinnaan ja Tampereelle kulki pitk\u00e4\u00e4n vesitiet\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset laivavuorot alkoivat 1860-luvulla. Vanajaveden H\u00f6yrylaivayhti\u00f6 oli perustettu vuonna 1866, jolloin se osti vuotta aiemmin valmistuneen siipirataslaiva Elias L\u00f6nnrotin. Vuonna 1867 valmistui yhti\u00f6n toinen siipirataslaiva Wanaja ja vuonna 1868 potkurilaiva Roine. Valkeakosken kanavan valmistuminen vuonna 1869 avasi mahdollisuuden liikenn\u00f6id\u00e4 P\u00e4lk\u00e4neelle, Kangasalle ja aina L\u00e4nkipohjaan saakka. Vanajaveden H\u00f6yrylaivayhti\u00f6n […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_canvas","meta":{"footnotes":""},"folder":[9],"class_list":["post-2333","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2333","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2333"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2582,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2333\/revisions\/2582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"folder","embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/folder?post=2333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}