{"id":2288,"date":"2022-05-10T05:46:50","date_gmt":"2022-05-10T05:46:50","guid":{"rendered":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/?page_id=2288"},"modified":"2022-10-12T18:32:40","modified_gmt":"2022-10-12T18:32:40","slug":"paperitehdas-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/paperitehdas-2\/","title":{"rendered":"Paperitehdas"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Valkeakosken paperiteollisuuden 150 vuotta<\/p>\n

Vuonna 1871 alkoivat tamperelaiset konttoristi Carl Helin, tehtailija E.J. Granberg ja liikemies Carl Willgren rakentaa paperitehdasta ja puuhiomoa Valkeakoskelle. Ajatus oli Helinin. H\u00e4n oli ty\u00f6skennellyt puuhiomoteollisuuden suomalaisen uranuurtajan Fredrik Idestamin puuhiomolla Nokian Em\u00e4koskella. H\u00e4n oli my\u00f6s kierrellyt Euroopan hiomoilla. Koko ajatus valmistaa paperia puusta oli uutta. Paperi oli tehty lumpusta, sit\u00e4 ei kuitenkaan riitt\u00e4nyt kasvavan paperin kysynn\u00e4n tahdissa vaan oli keksitt\u00e4v\u00e4 korvike. Sellaiseksi l\u00f6ytyi puuhioke. Suomi suurine metsineen ja patoamattomine koskineen oli ihanteellinen seutu uudelle teollisuudelle.<\/p>\n

Helin, Granberg ja Willgren hankkivat haltuunsa Valkeakosken vesivoimaa ja tehtaan tarvitseman maa-alueen Myllysaaresta. Puinen tehdasrakennus nousi saaren etel\u00e4rannalle vuoden 1872 kuluessa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa rakennettiin puuhiomon ja paperitehtaan integraatti. Uuden yhti\u00f6n, E.J.Granberg & Co:n ensimm\u00e4inen paperikone k\u00e4ynnistyi maaliskuussa 1873. Pian hankittiin toinen paperikone ja Valkeakoskesta tuli maan suurin paperintuottaja. Kolmas kone k\u00e4ynnistyi 1882.<\/p>\n

Valkeakosken paperi tehtiin p\u00e4\u00e4asiassa lumpusta, puuhioketta voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osin korvaamaan lumppua. Ratkaisu lumpun korvaamiseen saatiin vuonna 1877 kun tehdasyhti\u00f6 osti saksalaiselta Max Dreselilt\u00e4 oikeudet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 sellunvalmistusmenetelm\u00e4\u00e4. Sellutehdas k\u00e4ynnistyi Tervasaaressa vuodenvaihteessa 1880-81. Tehdas uudistettiin sulfaattisellutehtaaksi 1886. Sulfaattisellun raaka-aineena oli m\u00e4nty ja 1889 Valkeakoskelle rakennettiin h\u00f6yrysaha, jonka j\u00e4tepuu voitiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sellutehtaalla. M\u00e4nnyst\u00e4 keitetty sellu oli v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n ruskeaa. Hieman aiemmin oli keksitty sulfiittimenetelm\u00e4, josta saatu massa oli valkaisemattomanakin vaaleaa. Sen raaka-aineeksi kelpasi kuusi, jota Suomessa riitti. Valkeakosken sulfiittisellutehdas k\u00e4ynnistyi Tervasaaressa 1908.<\/p>\n

Ab Walkiakoski oli Suomen suurimpia paperintuottajia. Paperikoneista oli nelj\u00e4, sellutehtaita kaksi, samoin puuhiomoja. Tuotepaletti oli laaja, p\u00e4\u00e4artikkeli oli kuitenkin sanomalehtipaperi, jonka markkinat Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tuntuivat loputtomilta. Ven\u00e4j\u00e4n vallankumous ja Suomen itsen\u00e4istyminen 1917 sulki id\u00e4n markkinat suomalaisilta paperitehtailta. Uudet markkinat oli haettava l\u00e4nnest\u00e4, jonne huonolaatuinen suomalainen paperi ei kelvannut. Alkoi kilpailu laadusta ja markkinoista. Ab Walkiakosken kannattavuus romahti. Vuonna 1924 Walkiakosken hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kenraali Rudolf Walden, joka oli muutamaa vuotta aiemmin muodostanut Yhtyneet paperitehtaat Osakeyhti\u00f6n. Walden n\u00e4ki suomalaisten paperitehtaiden menestyv\u00e4n ainoastaan liittoutumalla. T\u00e4t\u00e4 ajatusta h\u00e4n toteutti niin Yhtyneiss\u00e4 kuin Suomen Paperitehtaitten Yhdistyksess\u00e4. Walden n\u00e4ki Ab Walkiakosken vahvuuden olevan voimapaperissa, jonka tuotantoa lis\u00e4ttiin. Vuonna 1933 Tervasaareen valmistui uusi PK 4 ja vuonna 1938 PK 5, aikansa suurin voimapaperikone Pohjoismaissa.<\/p>\n

Itsen\u00e4isen Ab Walkiakosken tarina alkoi olla lopussa. Ajatus fuusiosta Yhtyneisiin Paperitehtaisiin oli esill\u00e4 jo vuonna 1925. Samaan aikaan Walden suunnitteli Kajaani Oy:n ja Walkiakosken yhdist\u00e4mist\u00e4. Sen aika koitti kuitenkin vasta 1989. Vuonna 1933 Ab Walkiakoski muuttui Osakeyhti\u00f6 Walkiakoskeksi ja seuraavana vuonna se sulautui osaksi Yhtyneit\u00e4 Paperitehtaita.<\/p>\n

Paperintuotanto Myllysaaressa loppui tulipaloon vuonna 1938. Siell\u00e4 olleista paperikoneista PK 2 siirrettiin Tervasaareen ja PK 3 romutettiin. Tervasaaren molemmat sellutehtaat uudistettiin 1930-luvulla.<\/p>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Yhtyneiden Paperitehtaiden johdossa vaihtui sukupolvi. Rudolf Walden j\u00e4i pois hallituksen johdosta 1944. H\u00e4n kuoli 1946. Uutta polvea edustivat Juuso Walden ja<\/p>\n

toisen p\u00e4\u00e4omistajasuvun C.G. Bj\u00f6rnberg. Heid\u00e4n eri\u00e4v\u00e4t n\u00e4kemyksens\u00e4 yhti\u00f6n kehitt\u00e4misest\u00e4 johtivat Yhtyneiden jakoon 1951. Juuso Waldenin johtaman Yhtyneiden Paperitehtaiden p\u00e4\u00e4konttori perustettiin Valkeakoskelle. Tervasaaressa uusi vuosikymmen toi useita uudistuksia ja seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 Tervasaari oli Yhtyneiden kannattavin tehdas. Vuonna 1966 k\u00e4ynnistyi uusi s\u00e4kkipaperikone PK 6.<\/p>\n

Tervasaaren kannattavuus heikkeni nopeasti ja 1970-luku oli voimakkaan sopeutumisen aikaa. Vuodesta 1974 vuoteen 1981 henkil\u00f6kunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni kolmellasadalla. Ongelmana oli liian laaja tuotevalikoima ja vanhentunut teknologia. Sulfiittitehtaan keittomenetelm\u00e4 muutettiin ja vuonna 1981 siit\u00e4 tuli maailman ainoa SAP-sellutehdas. Paperikoneista PK 1 pys\u00e4ytettiin vuonna 1979, PK 2 vuonna 1982, PK 3 ja PK 4 vuonna 1986. J\u00e4lkimm\u00e4isten tilalle k\u00e4ynnistyi 1986 voimapaperikone PK 7, joka myytiin 2012 BillerudKorsn\u00e4s Ab:lle. Kone pys\u00e4ytettiin 2016 ja siirrettiin seuraavana vuonna Sk\u00e4rblackan tehtaalle Ruotsiin. S\u00e4kkipaperikone PK 6 purettiin 2008 ja myytiin Dubaihin.<\/p>\n

1990-luvulla Yhtyneet Paperitehtaat oli saavuttanut merkitt\u00e4v\u00e4n roolin maailman tarrapaperimarkkinoilla. Asemaa vahvistamaan p\u00e4\u00e4tettiin vuonna 1995 irrokepaperikoneen rakentamisesta Tervasaareen. Release paperin valmistuskokeita oli Tervasaaressa tehty jo vuonna 1970. Seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 PK 5:een oli hankittu release-paperin valmistusta varten superkalanteri ja kostutusyksikk\u00f6. Uuden tuotteen tekemist\u00e4 oli jo harjoiteltu. Uusi releasepaperikone PK 8 k\u00e4ynnistyi 2.7.1996. Koneen tuotantokyky oli tuolloin 100 000 tonnia vuodessa ja irrokepaperin kysynt\u00e4 maailmalla noin 600 000 tonnia. Uuden koneen my\u00f6t\u00e4 UPM-Kymmenest\u00e4 tuli alan markkinajohtaja maailmassa. Tervasaaren release paperi tunnettiin nimell\u00e4 Walki Base. PK 5 uudistettiin valmistamaan tarran pintapaperia, tuotenimelt\u00e4\u00e4n Walki Face.<\/p>\n

Mets\u00e4teollisuuden murros 2000-luvun alussa osui my\u00f6s Tervasaareen. SAP-sellutehdas suljettiin 2007. Samaan aikaan investoitiin sulfaattisellutehtaaseen uudistamalla mm. tehtaan valkaisimo. Sulfaattitehdas p\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin sulkea vuoden 2008 lopussa.<\/p>\n


<\/p>\n

Ari Sir\u00e9n<\/p>\n

<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valkeakosken paperiteollisuuden 150 vuotta Vuonna 1871 alkoivat tamperelaiset konttoristi Carl Helin, tehtailija E.J. Granberg ja liikemies Carl Willgren rakentaa paperitehdasta ja puuhiomoa Valkeakoskelle. Ajatus oli Helinin. H\u00e4n oli ty\u00f6skennellyt puuhiomoteollisuuden suomalaisen uranuurtajan Fredrik Idestamin puuhiomolla Nokian Em\u00e4koskella. H\u00e4n oli my\u00f6s kierrellyt Euroopan hiomoilla. Koko ajatus valmistaa paperia puusta oli uutta. Paperi oli tehty lumpusta, sit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_canvas","meta":{"footnotes":""},"folder":[9],"class_list":["post-2288","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2288","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2288"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2288\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2567,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2288\/revisions\/2567"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2288"}],"wp:term":[{"taxonomy":"folder","embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/folder?post=2288"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}