{"id":2134,"date":"2022-05-03T10:57:54","date_gmt":"2022-05-03T10:57:54","guid":{"rendered":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/?page_id=2134"},"modified":"2022-10-12T18:31:45","modified_gmt":"2022-10-12T18:31:45","slug":"jylhavaara-osakeyhtio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/jylhavaara-osakeyhtio\/","title":{"rendered":"Jylh\u00e4vaara Osakeyhti\u00f6"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kes\u00e4ll\u00e4 1940, muutama kuukausi talvisodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen, Yhtyneet perusti Valkeakoskelle uuden tehtaan, joka sai nimeksens\u00e4 Jylh\u00e4vaara. Nimi annettiin puuhiomon mukaan, joka oli j\u00e4\u00e4nyt rauhansopimuksessa luovutetulle alueelle. Jylh\u00e4vaara perustettiin alunperin p\u00e4\u00e4asiassa kasvattamaan Yhtyneiden omavaraisuutta usealla eri saralla. Yhti\u00f6 tarvitsi monenlaisia metallituotteita joita ei viel\u00e4 kotimaassa valmistettu ja tekij\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lle listalle putki-, levy-, pr\u00e4ssi-, niklaus- ja kromiointit\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4ksi sota-aikaan Jylh\u00e4vaara teki huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n tilauksia armeijalle, valmistamalla p\u00e4\u00e4asiassa tykeille kranaatteja.<\/p>\n

Sodan aikana t\u00f6it\u00e4 tietysti riitti konepajalle ja lis\u00e4etuna moni ty\u00f6ntekij\u00e4 saatiin pidetty\u00e4 tehtaalla vetoamalla tehtaan sotateolliseen merkitykseen. Sodan j\u00e4lkeen Jylh\u00e4vaaran ensisijaiseksi asiakkaaksi tuli Soteva, eli Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta. Soteva koordinoi Suomen sotakorvausten suorittamista, joidenka maksamiseen Jylh\u00e4vaarakin osallistui. T\u00e4rkein Jylh\u00e4vaaran valmistama sotakorvaustuote oli suurikokoinen s\u00e4hk\u00f6vintturi, joita se lopulta valmisti yhteens\u00e4 470.<\/p>\n

1950-luvun alussa Jylh\u00e4vaarassa jouduttiin kuitenkin tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, kuten lukuisissa muissakin konepajoissa. Tuotanto oli rakentunut liikaa Sotevan tilauksien ymp\u00e4rille, joten kun sotakorvaukset oli maksettu, niin samalla loppui suurin osa t\u00f6ist\u00e4. Jylh\u00e4vaarassa ei ollut varsinaista tuotantosuunnitelmaa, vaan tehtiin mit\u00e4 kulloinkin tilattiin. Nyt kun tilauksia ei en\u00e4\u00e4 tullut, t\u00e4ytyi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusi ala, jotta toiminta voisi jatkua. Uusi ala l\u00f6ytyi Kaipolan paperitehtaan my\u00f6t\u00e4 vuonna 1952.<\/p>\n

Jylh\u00e4vaaran konepajan annettiin tehd\u00e4 kaikki mit\u00e4 se yksinkertaisesti pystyi Kaipolan uutta tehdasta varten. Hankintasopimukseen kuului mit\u00e4 moninaisempia teht\u00e4vi\u00e4 vesijohtoasennuksista kivihiilen varastointilaitteisiin, mutta tulevaisuuden kannalta t\u00e4rkeimm\u00e4ksi osoittautui massank\u00e4sittelylaitteet. Laitteiden valmistukseen rakentui kokonaan oma linjansa ja niist\u00e4 tulikin konepajan tulevaisuus. Ne osoittautuivat kilpailukykyisiksi kotimaassa ja jopa kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla, kun ensimm\u00e4isen kerran 1955-1956 vientitoimitukset saapuivat Kiinaan.<\/p>\n

Jylh\u00e4vaarassa syntyi periaate, ett\u00e4 jokaiseen uuteen Yhtyneiden tehtaaseen pyritt\u00e4isiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jokin uusi laite. T\u00e4h\u00e4n aikaan Jylh\u00e4vaaran kehitysty\u00f6ss\u00e4 merkitt\u00e4vin nimi oli Ahti Syrj\u00e4nen, joka Lotilan ammattikoulun k\u00e4yty\u00e4\u00e4n kouluttautui lopulta diplomi-insin\u00f6\u00f6riksi ja 1960-luvun aikana kehitti useita laiteratkaisuja, joista huomattavin oli kuumahierrejauhin, joka oli seuraavan vuosikymmenen Jylh\u00e4vaaran ykk\u00f6stuote.<\/p>\n

Konepajan lis\u00e4ksi Jylh\u00e4vaaraan kuului aikanaan Suomen toinen merkitt\u00e4v\u00e4 pulttitehdas. 1943 varsinaisesti k\u00e4yntiin p\u00e4\u00e4ssyt pulttitehdas k\u00e4rsi 1950-luvun alkupuolelle asti raaka-aineen huonosta laadusta, joka v\u00e4hensi tuotantoa huomattavasti. 50-luvun alussa ja uudestaan vuosikymmenen puoliv\u00e4liss\u00e4 tehdyt investoinnit tekiv\u00e4t Jylh\u00e4vaarasta aidosti kilpailukykyisen niin hinnassa kuin laadussakin. Tuotannon kasvua kuvaa hyvin ero vuosien 1958 ja 1960 v\u00e4lill\u00e4. 1958 valmistettiin noin 10 milj. pulttia\/mutteria, kun kahden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 oltiin jo selv\u00e4sti yli 20 milj. kappaleen tuotannossa.<\/p>\n

Jylh\u00e4vaara k\u00e4rsi pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s sijainnistaan Myllysaaressa, jonka tilat olivat toiminnalle ahtaita ja ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi konepajan ja pulttitehtaan siirtoa oli suunniteltu jo 1950-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien, kunnes uudeksi sijainniksi varmistui Valken tehtaita l\u00e4hell\u00e4 oleva alue Varsanh\u00e4nn\u00e4st\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi siirtyi pulttitehdas 1965 ja konepaja tuli per\u00e4ss\u00e4 1969-1970. 1970-luvun alkupuolella toteuttiin viel\u00e4 suuria laajennuksia, mutta niist\u00e4 ei alkuper\u00e4iset rakentajat ehtineet kauan nauttimaan.<\/p>\n

1970-luvulla p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 pulttien ja mutterien valmistaminen ei en\u00e4\u00e4 kuuluisi Yhtyneiden toimintaan, joten pulttitehdas myytiin Fiskarsille 1974 ja valmistus Valkeakoskella loppuikin seuraavana vuonna. 1980-luvulla Yhtyneet luopui pikkuhiljaa koko Jylh\u00e4vaarasta. Ensin lis\u00e4ainelaitoksiin liittyv\u00e4 osa siirrettiin uuteen yhti\u00f6\u00f6n 1983, jonka nimeksi tuli Jylh\u00e4raisio Oy. Viisi vuotta my\u00f6hemmin Valmet osti Yhtyneilt\u00e4 osake-enemmist\u00f6n. Itse konepaja jaettiin kahtia 1987 kuituryhm\u00e4\u00e4n ja paperinjalostuskoneita valmistavaan<\/p>\n

ryhm\u00e4\u00e4n. Kuituryhm\u00e4 myytiin ruotsalaiselle Sunds Defibrator Ab:lle (jonka Rauma-Repola osti hieman my\u00f6hemmin), kun taas paperinjalostuskoneita valmistavasta osasta muodostettiin uusi Jylh\u00e4vaara Oy, jonka osake-enemmist\u00f6, ja pian koko osakekanta, myytiin Valmet Paperikoneet Oy:lle.<\/p>\n

Koko olemassaolonsa ajan Jylh\u00e4vaara tuotti melko heikkoa tulosta, ollen useasti my\u00f6s liev\u00e4sti tappiollinen. Sen merkityst\u00e4 ei kuitenkaan voi mitata vain raakana tuloksena, sill\u00e4 se uhrasi omaa tulostansa koko yhti\u00f6n edun vuoksi. Yhtyneiden omana konepajana ei annettujen t\u00f6iden kannattavuutta mietitty ja oman yhti\u00f6n tehtaille koneita myytiin halvemmalla kuin muille. Jylh\u00e4vaaran merkitys oli siis pikemminkin investointien tukijana kuin tuloksen tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>


<\/p>

Markus Hagren<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4ll\u00e4 1940, muutama kuukausi talvisodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen, Yhtyneet perusti Valkeakoskelle uuden tehtaan, joka sai nimeksens\u00e4 Jylh\u00e4vaara. Nimi annettiin puuhiomon mukaan, joka oli j\u00e4\u00e4nyt rauhansopimuksessa luovutetulle alueelle. Jylh\u00e4vaara perustettiin alunperin p\u00e4\u00e4asiassa kasvattamaan Yhtyneiden omavaraisuutta usealla eri saralla. Yhti\u00f6 tarvitsi monenlaisia metallituotteita joita ei viel\u00e4 kotimaassa valmistettu ja tekij\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lle listalle putki-, levy-, pr\u00e4ssi-, niklaus- ja kromiointit\u00f6it\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_canvas","meta":{"footnotes":""},"folder":[],"class_list":["post-2134","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2134"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2558,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2134\/revisions\/2558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"folder","embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/folder?post=2134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}