{"id":2122,"date":"2022-05-03T10:51:36","date_gmt":"2022-05-03T10:51:36","guid":{"rendered":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/?page_id=2122"},"modified":"2022-10-12T18:40:51","modified_gmt":"2022-10-12T18:40:51","slug":"valkeakosken-osuusmeijeri","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/valkeakosken-osuusmeijeri\/","title":{"rendered":"Valkeakosken Osuusmeijeri"},"content":{"rendered":"\t\t<div data-elementor-type=\"wp-page\" data-elementor-id=\"2122\" class=\"elementor elementor-2122\">\n\t\t\t\t\t\t<section class=\"elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-e8075e6 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default\" data-id=\"e8075e6\" data-element_type=\"section\" data-e-type=\"section\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-container elementor-column-gap-default\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-cf87d24\" data-id=\"cf87d24\" data-element_type=\"column\" data-e-type=\"column\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-widget-wrap elementor-element-populated\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-b5bb29b elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"b5bb29b\" data-element_type=\"widget\" data-e-type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<p><span style=\"font-weight: 400;\">Valkeakosken Osuusmeijeri aloitti toimintansa vuonna 1906. Jo 1880-luvulta l\u00e4htien alueella oli ollut meijereit\u00e4, joiden toiminnan rautatie teki mahdolliseksi. N\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4iset meijerit olivat yksityisomistuksessa ja ne olivat lopettaneet toimintansa vuoteen 1906 menness\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Vuonna 1904 toteutetun kiertokirjeen perusteella k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 yleinen mielipide tuki meijerin perustamista. Meijerin perustaminen ei kuitenkaan edennyt kovin nopeasti ja vasta vuonna 1905 pidetyss\u00e4 kokouksessa luotiin Valkeakosken Osuusmeijeri-niminen osuuskunta. Sen perustuskirjan allekirjoitti 24 karjanomistajaa, joilla osuuksia osuuskunnassa oli yhteens\u00e4 305. Samalla osuuskunnalle valittiin sen ensimm\u00e4inen hallitus, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi tuli hankkia vahvistus osuuskunnan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ille ja ker\u00e4t\u00e4 lis\u00e4\u00e4 j\u00e4seni\u00e4.&nbsp;<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Meijeri haluttiin aluksi rakentaa mahdollisimman keskelle kyl\u00e4\u00e4, mutta lopulta paikaksi muodostui kanavan ranta ja Apiankatu. Rakennus rakennettiin 10 000 markan urakkahintaan paperitehtaan rakennusmestarin Hjalmar Martinin piirrustusten mukaan. Perustamiskustannukset nousivat loppujen lopuksi 60 000 markkaan, joiden kattamiseen oli lainattu rahaa, joten velkarasituksen kevent\u00e4minen muodostui meijerin ensimm\u00e4iseksi tavoitteeksi. Ensimm\u00e4isen kerran meijeri vastaanotti maitoa 31.1.1906.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Uuden meijerin vastaanotto oli aluksi ennakkoluuloinen, sill\u00e4 karjanomistajat olivat tottuneet valmistamaan tuotteensa itse ja myym\u00e4\u00e4n ne torilla. Ep\u00e4ilyksi\u00e4 lis\u00e4si meijerin heikko taloudellinen tilanne. J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi siit\u00e4 huolimatta nousta ja aina vuoteen 1917 asti laitoksen toiminta kasvoi tasaisesti.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Vuonna 1917 ensimm\u00e4inen maailmansota ja huono rehuvuosi aiheuttivat jyrk\u00e4n maitom\u00e4\u00e4rien laskun ja meijeri vuokrattiin kolmeksi vuodeksi yksityiselle yritykselle. Vuonna 1922 toiminta jatkui kuitenkin j\u00e4lleen osuuskunnan nimiss\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen meijeriin tuoduin maidon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi tasaisesti my\u00f6s pulavuosien aikana. Syit\u00e4 menestykselle olivat meijerin hyv\u00e4 sijainti ja se, ett\u00e4 suuri osa meijeriin tuodusta maidosta myytiin jalostamattomana, mist\u00e4 tuotot olivat jalostettua paremmat.&nbsp;<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Sodan j\u00e4lkeen meijeritoimintaa pyrittiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kasvattamaan isommiksi yksik\u00f6iksi. Meijeri esimerkiksi muutti uusiin tiloihin K\u00e4rs\u00e4ntielle. Vanha meijerirakennus kunnostettiin toimisto- sek\u00e4 myym\u00e4l\u00e4k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi 50-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Toijalan osuusmeijeri ja Valkeakosken osuusmeijeri yhdistyiv\u00e4t H\u00e4meen osuusmeijeriksi. Yhdistymisen j\u00e4lkeen H\u00e4meen osuusmeijeri kattoi varsin laajan alueen.&nbsp;<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Laajenemisesta ja kasvusta huolimatta toimintaa saneerattiin ja muun muassa juustonvalmistus lopetettiin ja tiettyjen tuotteiden kuten voin valmistus keskitettiin yksitt\u00e4isiin meijereihin.&nbsp;<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Meijeriyhtym\u00e4n toiminta oli laajaa ja parhaimmillaan siihen kuului esimerkiksi pesula, j\u00e4\u00e4tel\u00f6baari ja v\u00e4hitt\u00e4ismyym\u00e4l\u00f6it\u00e4. Oheistoimintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuitenkin v\u00e4heni 1970-luvulla.&nbsp;<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">1990-luvun loppupuolella H\u00e4meen osuusmeijerin yhdistyi Maito-Pirkkaan ja toiminta Valkeakoskella loppui.&nbsp;<\/span><\/p><p><span style=\"font-weight: 400;\"><br><\/span><\/p><p><span style=\"font-weight: 400;\">Verna Antila<\/span><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Valkeakosken Osuusmeijeri aloitti toimintansa vuonna 1906. Jo 1880-luvulta l\u00e4htien alueella oli ollut meijereit\u00e4, joiden toiminnan rautatie teki mahdolliseksi. N\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4iset meijerit olivat yksityisomistuksessa ja ne olivat lopettaneet toimintansa vuoteen 1906 menness\u00e4. Vuonna 1904 toteutetun kiertokirjeen perusteella k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 yleinen mielipide tuki meijerin perustamista. Meijerin perustaminen ei kuitenkaan edennyt kovin nopeasti ja vasta vuonna 1905 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_canvas","meta":{"footnotes":""},"folder":[9],"class_list":["post-2122","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2122","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2122"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2122\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2585,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2122\/revisions\/2585"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2122"}],"wp:term":[{"taxonomy":"folder","embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/folder?post=2122"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}