{"id":2110,"date":"2022-05-03T10:48:01","date_gmt":"2022-05-03T10:48:01","guid":{"rendered":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/?page_id=2110"},"modified":"2022-09-16T07:26:11","modified_gmt":"2022-09-16T07:26:11","slug":"valkeakosken-kanava","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/valkeakosken-kanava\/","title":{"rendered":"Valkeakosken kanava"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Valkeakosken Kanava<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kanavan rakennusty\u00f6t aloitettiin vuonna 1866. Sen ajan valkeakoskelaisille ty\u00f6maa oli j\u00e4rkytys. kyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4nmenoa h\u00e4iritsi ensin pakkolunastus, ”expropriationi”, kun uuden kanavan tielt\u00e4 oli h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4 joukko asuinrakennuksia. H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen \u2013lehden kirjeenvaihtaja kuvaili tunnelmia kyl\u00e4ss\u00e4 seuraavanlaisesti. ”T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Walkiakosken kyl\u00e4ss\u00e4 ruvetaan nyt h\u00e4vityksen kauhistuksella ahdistamaan niit\u00e4 m\u00f6kkej\u00e4, jotka ovat aiotun kanavan tiell\u00e4. \u00c4ij\u00e4t ja \u00e4mm\u00e4t pakenevat raunioiksi raukeavista pesist\u00e4ns\u00e4 kuljeskelen neuvottomina mik\u00e4 mihinkin etsien pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 paikkaa kotijumalillensa. Exprpriationi -asetuksesta he ovat varsin ymm\u00e4ll\u00e4ns\u00e4 arvellen moisen asetuksen loukkaavan heid\u00e4n omistusoikeuttaan, vaikka he jo korkialta kruunulta saivat runsaan palkinnon m\u00e4d\u00e4nneist\u00e4 ja ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4 rumista t\u00f6lleist\u00e4ns\u00e4.”<\/p>\n

Kanavan rakentamisesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet tuskin olivat isommin ajatelleet valkeakoskelaisten m\u00f6kkej\u00e4. Elettiin aikaa, jolloin liikenneyhteyksi\u00e4 maan eri osien v\u00e4lille rakennettiin. Kanavoinnin kannattajat olivat joutuneet tekem\u00e4\u00e4n tilaa rautateiden kannattajille. Niinp\u00e4 Valkeakosken kanavahankkeessakin kiisteltiin samalla rautatieverkon laajentamisesta. Tamperelaiset olisivat halunneet rautatien jatkuvan H\u00e4meenlinnasta Tampereelle. N\u00e4in Suomen tuon ajan merkitt\u00e4vin teollisuuskaupunki olisi saanut itselleen merisataman Helsinkiin. Olikin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhojen rannikkokaupunkien edustajat vastustivat jyrk\u00e4sti radan rakentamista Tampereelle. He olivat valmiita vaikka rakentamaan kanavan Valkeakoskelle, senkin uhalla, ett\u00e4 selvitysten mukaan kanavan yl\u00e4puoliset mets\u00e4t olivat loppuun hakatut eik\u00e4 kanavoinnilla olisi muuta suurempaa hy\u00f6ty\u00e4 kuin kahden pienen sahan tuotteiden kuljetuksen helpottuminen.<\/p>\n

Kanava kaivettiin Valkeakosken pienemm\u00e4n haaran, V\u00e4h\u00e4kosken, pohjoispuolelle. varsinaisiin rakennust\u00f6ihin p\u00e4\u00e4stiin vuonna 1867. Kanavaty\u00f6maasta ei ollut tarkoitus tehd\u00e4 h\u00e4t\u00e4aputy\u00f6t\u00e4, mutta samaan aikaan osuneet n\u00e4lk\u00e4vuodet tekiv\u00e4t siit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sellaisen. Vuonna 1867 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli parhaimmillaan liki 250.<\/p>\n

Kanava rakennettiin piiri-insin\u00f6\u00f6ri Knut Pippingin suunnitelmien mukaan. siihen tehtiin kaksi sulkukammiota, sek\u00e4 tarpeelliset v\u00e4yl\u00e4t kanavan yl\u00e4- ja alapuolelle. My\u00f6s kanavan yl\u00e4puolisia Putaan- ja Apianvirtoja ruopattiin ja kivettiin. Sulkukammiot saatiin valmiiksi vuonna 1868. Sulkuportit asetettiin paikoilleen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1869. Samalla rakennettiin kanavankaitsijan asunto, tavaramakasiini ym. Kanavan ymp\u00e4rist\u00f6 tasattiin ja siit\u00e4 rakennettiin aidattu puisto.<\/p>\n

2. 7. 1869 kaikki oli valmista. Kanavan suu ja rannat oli koristeltu lipuin ja k\u00f6ynn\u00f6ksin. Paikalle oli saapunut noin 2000 ihmist\u00e4 seuraamaan kanavan juhlallisia vihki\u00e4isi\u00e4. Kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Nikolai Adlerberg ja l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6ri Klaus Herman Molander saapuivat seurueineen iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Kanavan l\u00e4heiselle kummulle oli j\u00e4rjestetty juhlallinen vastaanotto. Kello 18.00 kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri seurueineen astui Roine-laivaan, joka kulki kanavan ja sulkujen l\u00e4pi Mallasveteen. Kanava oli avattu. Roine arvokkaine matkustajineen palasi H\u00e4meenlinnaan. Juhlat valkeakoskella kuitenkin jatkuivat viel\u00e4 seuraavankin p\u00e4iv\u00e4n.<\/p>\n

Kanavan ymp\u00e4rist\u00f6 rakennettiin puistoksi. kanavauoman reunoille tehtiin hiekkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4t, vetotiet. Niist\u00e4 ylemm\u00e4ksi kanavan varteen tasattiin puistok\u00e4yt\u00e4v\u00e4. Sulkuporttien ymp\u00e4rist\u00f6 aidattiin, sen reunoille istutettiin puurivit. Kanavakas\u00f6\u00f6rin asuinrakennuksen piha koristettiin pensas- ja puuistutuksin.<\/p>\n

Valkeakosken kanava mahdollisti laivaliikenteen yl\u00e4puolisen vesist\u00f6n latvoilta rautatien varteen H\u00e4meenlinnaan ja Tampereelle. Ennen autoliikenteen voimakasta kasvua oli laivakuljetus sis\u00e4maankin merkitt\u00e4v\u00e4 kuljetusv\u00e4yl\u00e4. Kanava ei kuitenkaan merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttanut sen yl\u00e4puolisten alueiden talouden kehitykseen. Alkuvuosien ongelma oli kanavan mataluus. Useina kesin\u00e4 laivat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet kulkemaan kanavan l\u00e4pi. Kanava syvennettiin ja uudistettiin vuosina 1895-96.<\/p>\n

Laivaliikenne Valkeakosken l\u00e4pi alkoi v\u00e4henty\u00e4 1920-luvulta. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen alkoi sis\u00e4vesiristeilyjen aika, joka palautti matkustajat. Rahdit siirtyiv\u00e4t autoihin. Mets\u00e4teollisuuden puukuljetukset v\u00e4heniv\u00e4t nekin loppuakseen l\u00e4hes kokonaan 1970-luvulla.<\/p>\n

Valkeakosken kanava j\u00e4i liian pieneksi 1940-luvulla. Hinattavat tukkinippulautat eiv\u00e4t mahtuneet kanavaan, vaan niit\u00e4 piti jakaa ja uittaa osina. Kanava oli matala huolimatta lukuisista syvennyksist\u00e4. Lis\u00e4ksi kanavan yl\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 voimakas sivuvirtaus tuotti vaikeuksia. N\u00e4iden syiden pohjalta kanava p\u00e4\u00e4tettiin uudistaa. Olemassa olevan uoman muuttaminen olisi ollut liian suurit\u00f6ist\u00e4, joten edullisempaa oli rakentaa kokonaan uusi kanava. Valkeakosken nykyinen kanava mitoitettiin palvelemaan nippu-uittojen tarpeita. Se rakennettiin suorana v\u00e4yl\u00e4n\u00e4 kosken etel\u00e4puolelle. Aivan kuten edellisell\u00e4kin kerralla, nytkin jouduttiin purkamaan ja muuttamaan suuri joukko rakennuksia kanavan tielt\u00e4. Kanava valmistui vuonna 1955.<\/p>\n

Uuden kanavan valmistuttua vanha kanava siirtyi maanvaihdossa Yhtyneiden Paperitehtaiden omistukseen. Sopimuksessa valtio kielsi kanavan k\u00e4yt\u00f6n uittoon tai muuhun liikenteeseen. Ter\u00e4ksiset sulkuportit ja k\u00e4\u00e4nt\u00f6silta purettiin pois. K\u00e4\u00e4nt\u00f6silta purettiin alkuvuodesta 1958. Yhtyneiden Paperitehtaiden piiriss\u00e4 mietittiin kanavalle k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, siit\u00e4 suunniteltiin sek\u00e4 uima-allasta ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6nsuojaa, mutta kumpikin osoittautui kannattamattomaksi. Kanava p\u00e4\u00e4tettiin t\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Valkeakosken kauppalalle luovutettiin kanavasta hienoksi hakattuja kivi\u00e4 torinrannan kive\u00e4miseen. Kivi\u00e4 vietiin my\u00f6s rakenteilla olleen uuden valtatie kolmen ty\u00f6maalle. Loput, l\u00e4hinn\u00e4 alemman sulkukammion laidat, j\u00e4tettiin maan alle. Kanavan t\u00e4ytt\u00f6 saatiin valmiiksi 1960-luvun alkuvuosina. Kanavan penkereet tasattiin ja koko alue nurmetettiin.<\/p>\n

Kanavan etel\u00e4puolelle, kanavan ja Myllysaaren v\u00e4liin j\u00e4i Valkeakosken V\u00e4h\u00e4koski, kosken pienempi uoma. Matala ja kivinen koski oli kaivettu 1500-luvulla myllynpaikaksi. Roukon tilan maan l\u00e4pi kulkeneessa uomassa oli Roukon ja Liuttulan talojen yhteinen mylly, Kaivannon mylly. Viimeiset vesimyllyt V\u00e4h\u00e4koskesta purettiin 1890-luvulla. Kosken koko vesivoima saatiin tehtaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Uoma padottiin, sen vesi johdettiin tehtaan turbiineihin. Vuoden 1901 suurpalon j\u00e4lkeen V\u00e4h\u00e4kosken vett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvittu py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehtaan turbiineja, mutta Myllysaaren paperitehtaan raakaveden otto s\u00e4ilyi V\u00e4h\u00e4koskessa. Koskessa oli neulapato ja v\u00e4lpp\u00e4, ”tiikki”. 1920-luvulla V\u00e4h\u00e4kosken uoma neulapatoon saakka t\u00e4ytettiin. Maan alla ovat s\u00e4ilyneet padon betoni- ja ter\u00e4srakenteet, tehtaalle l\u00e4htev\u00e4 raakavesiputki, betoninen vesir\u00e4nnin suu sek\u00e4 kosken luonnonkivest\u00e4 kylm\u00e4muuratut reunamuurit.<\/p>


<\/p>

Ari Sir\u00e9n<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valkeakosken Kanava Kanavan rakennusty\u00f6t aloitettiin vuonna 1866. Sen ajan valkeakoskelaisille ty\u00f6maa oli j\u00e4rkytys. kyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4nmenoa h\u00e4iritsi ensin pakkolunastus, ”expropriationi”, kun uuden kanavan tielt\u00e4 oli h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4 joukko asuinrakennuksia. H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen \u2013lehden kirjeenvaihtaja kuvaili tunnelmia kyl\u00e4ss\u00e4 seuraavanlaisesti. ”T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Walkiakosken kyl\u00e4ss\u00e4 ruvetaan nyt h\u00e4vityksen kauhistuksella ahdistamaan niit\u00e4 m\u00f6kkej\u00e4, jotka ovat aiotun kanavan tiell\u00e4. \u00c4ij\u00e4t ja \u00e4mm\u00e4t pakenevat raunioiksi raukeavista […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_canvas","meta":{"footnotes":""},"folder":[9],"class_list":["post-2110","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2110","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2110"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2110\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2402,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2110\/revisions\/2402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2110"}],"wp:term":[{"taxonomy":"folder","embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/folder?post=2110"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}