{"id":2101,"date":"2022-05-03T10:44:13","date_gmt":"2022-05-03T10:44:13","guid":{"rendered":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/?page_id=2101"},"modified":"2022-09-16T07:23:51","modified_gmt":"2022-09-16T07:23:51","slug":"saaksmaen-vesimylly","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/saaksmaen-vesimylly\/","title":{"rendered":"S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en vesimylly"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en vesimyllyist\u00e4 suurin osa sijaitsi Valkeakosken koskissa, joihin kuuluivat ylemp\u00e4n\u00e4 olleet Apian ja Kirjaksen kosket sek\u00e4 alempana varsinainen Valkeakoski ja sen pohjoispuolelle haarautunut V\u00e4h\u00e4koski. Putousta Valkeakoskessa oli noin 4,5 metri\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n ja monihaaraiseen koskeen mahtui useita vesimyllyj\u00e4, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihteli eri aikoina. Myllyj\u00e4 oli noin 12.<\/p>\n

Valkeakoski sijaitsi kahden suuren jakokunnan rajamaalla. Todenn\u00e4k\u00f6isesti paikannimi Valkeakoski tai Valkiakoski viittaakin rajaan. Rajoja k\u00e4yt\u00e4ess\u00e4 poltettiin merkkitulia tunnetuissa rajapaikoissa. Valkeakosken etel\u00e4ranta kului Voipaalan jakokunnalle. Kosken rannalla ollut pieni Valkeakosken kyl\u00e4 oli Voipaalan siirtokyl\u00e4, samoin hieman et\u00e4\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 sijainnut Naakan eli Leipi\u00e4l\u00e4n yksin\u00e4istila. Kosken pohjoisrannalta kuului Salon, Annilan ja Roukon jakokuntaan kuuluvalle Roukon eli Ruuhij\u00e4rven kyl\u00e4lle. Maanlain mukaan koski omistus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi sen mukaan, kuka omisti rannan. \u201dNyt taita myllyn sija asuma sian vaiheilla, pit\u00e4k\u00e4m puolen myllymn sia cumpikin asunsia, nijn kauuas quin kyl\u00e4n asumus vlottu eli makapi. Nyt makapi myllyn sia kyl\u00e4n asuma sis\u00e4ll\u00e4, nijn ottakan cukin osansa myllyn siasta, nijn paliolda qn h\u00e4nen osansa anda tomtista, pellosta ia nijtuista\u201d m\u00e4\u00e4r\u00e4si Kuningas Kristofferin maanlaki herra Martin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4. Koski kuului Voipaalan ja Salon, Annilan ja Roukon jakokunnille. Liuttula kuului Vedentaan jakokuntaan, jolla ei ollut rajaa Valkeakosken koskessa. Liuttulan kartanolla oli kuitenkin mylly, samoin Vedentaan jakokuntaan kuuluneella Lantosten Penttil\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Myllyist\u00e4 tuli jo keskiajalla haluttua omaisuutta. Lahisten kartanon omistajat hankkivat jo varhain haltuunsa osuuksia Apian koskesta, mik\u00e4 johti riitoihin talonpoikien myllyjen kanssa. Kruunu koetti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 est\u00e4\u00e4 talonpoikia valtaamasta hyvi\u00e4 myllynpaikkoja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 1400-luvun lopulla, ettei talonpoikien myllyss\u00e4 saanut jauhaa tullijauhatusta. Myllyj\u00e4 talonpojat saivat kyll\u00e4 rakentaa, mutta vain omaan tarpeeseen. 1483 kiellettiin talonpoikaiset myllyt, jotka vahingoittaisivat aatelisten omistamien tullimyllyjen jauhatusta. Tullimyllyjen piti toimia l\u00e4pi vuoden ja niiden jauhatuksesta piti maksaa kruunulle tullia puolet<\/p>\n

tuotosta. Lopulta 1485 sallittiin talonpoikien rakentaa myllyj\u00e4 vain syrj\u00e4isiin paikkoihin, joissa niist\u00e4 ei olisi haittaa tullimyllyille. Uudet m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset johtivat helposti myllykiistoihin talonpoikien ja aatelisten kesken aatelisten tiet\u00e4ess\u00e4 uudet m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset mutta talonpoikien noudattaessa vanhaa maanlakia ja perinn\u00e4isi\u00e4 tapoja.<\/p>\n

Uusi mylly ei saanut aiheuttaa haittaa entisille myllyille. T\u00e4t\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 uhmasi Valkeakosken Hemminki Juhonpoika rakentaessaan kosken ensimm\u00e4isen ratasmyllyn. Vuonna 1508 syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 Hemminki tuomittiin h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratasmylly ja rakentamaan tilalle talonpoikien jalkamylly. Sit\u00e4 pidettiin kai v\u00e4hemm\u00e4n suurena vaara aatelin myllyille. Tiett\u00e4v\u00e4sti Hemminki Juhonpojan ratasmylly oli ensimm\u00e4inen laatuaan Suomessa. Seuraavalla vuosisadalla kaikki Valkeakosken myllyt olivat jo ratasmyllyj\u00e4. Myllyist\u00e4 kehittyi Valkeakosken ensimm\u00e4inen teollisuudenala.<\/p>


<\/p>

Ari Sir\u00e9n<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en vesimyllyist\u00e4 suurin osa sijaitsi Valkeakosken koskissa, joihin kuuluivat ylemp\u00e4n\u00e4 olleet Apian ja Kirjaksen kosket sek\u00e4 alempana varsinainen Valkeakoski ja sen pohjoispuolelle haarautunut V\u00e4h\u00e4koski. Putousta Valkeakoskessa oli noin 4,5 metri\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n ja monihaaraiseen koskeen mahtui useita vesimyllyj\u00e4, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihteli eri aikoina. Myllyj\u00e4 oli noin 12. Valkeakoski sijaitsi kahden suuren jakokunnan rajamaalla. Todenn\u00e4k\u00f6isesti paikannimi Valkeakoski […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_canvas","meta":{"footnotes":""},"folder":[9],"class_list":["post-2101","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2101","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2101"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2101\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2396,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2101\/revisions\/2396"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2101"}],"wp:term":[{"taxonomy":"folder","embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/folder?post=2101"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}