{"id":1477,"date":"2021-03-31T07:29:21","date_gmt":"2021-03-31T07:29:21","guid":{"rendered":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/?page_id=1477"},"modified":"2022-10-12T18:32:13","modified_gmt":"2022-10-12T18:32:13","slug":"levy-ja-terasrakenne-jaakko-horsmalahti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/levy-ja-terasrakenne-jaakko-horsmalahti\/","title":{"rendered":"Levy- ja ter\u00e4srakenne Jaakko Horsmalahti"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Sata vuotta metalliteolisuutta<\/strong><\/p>

Valkeakoskelaiseen k\u00e4sity\u00f6 ja teolliseen historian ovat kuuluneet metallimiehet. Aikoinaan myllyill\u00e4 tarvittiin seppi\u00e4. Myll\u00e4reiden itse tekem\u00e4t sep\u00e4nty\u00f6t saivat jopa kyl\u00e4n sep\u00e4t valittamaan ammattialueelleen tunkeutumisesta. Paperitehtaan rakennust\u00f6iden alettua vuonna 1871 oli koneenrakentajille ja \u2013asentajille t\u00f6it\u00e4 yllin kyllin. Tehdas perusti oman korjauspajan, josta nopeasti kehittyi pieni konepaja. Aktiebolaget Walkiakosken konekorjaamolta, verstaalta, sai alkunsa aikanaan merkitt\u00e4v\u00e4ksi konepajaksi kasvanut Jylh\u00e4vaara Oy. Verstaan miehist\u00e4 osa p\u00e4\u00e4tti kokeilla taitojaan omassa yrityksess\u00e4\u00e4n. N\u00e4in sai alkunsa my\u00f6s Levy- ja Ter\u00e4srakenne J. Horsmalahti.<\/p>

Peltisepp\u00e4 Lilljestr\u00f6min talon osti vuonna 1926 Ab Walkiakosken korjauspajan pannusepp\u00e4 Kalle August Hesselgren. H\u00e4n oli yhdess\u00e4 vaimonsa Eriika Matilda Vilkmanin kanssa tullut\u00a0 Valkeakoskelle Kuusankoskelta vuonna 1919. Hesselgren oli syntynyt Tammelassa vuonna 1880. Suku oli sepp\u00e4sukua, is\u00e4 oli ollut sepp\u00e4n\u00e4 Koij\u00e4rvell\u00e4 Kojon kartanossa. Ab Walkiakosken korjauspajalle Kalle Hesselgren oli kaasuhitsaaja ja tehtaan ensimm\u00e4inen hitsaaja. Hesselgrenin tulo Valkeakoskelle ajoittui aikaan, jolloin tehtaalla oli pulaa ammattimiehist\u00e4. Moni oli kuollut Vapaussodan aikana tai sen j\u00e4lkiselvittelyiss\u00e4, monella ammattimiehell\u00e4 taas ei ollut p\u00e4\u00e4sy\u00e4 Ab Walkiakosken palveluksen. K\u00e4yty sota jakoi ihmisi\u00e4. Kalle Hesselgren, vuodesta 1936 Horsmalahti, kuului tehtaan korjauspajan keskeisiin ammattimiehiin, joiden merkitys kasvoi 1930-luvulla Tervasaaren suurten laajennust\u00f6iden alkaessa. Kalle Horsmalahti kuoli vuonna 1942.<\/p>

Hesselgrenien my\u00f6t\u00e4 vaihtui kyltti talon sein\u00e4ss\u00e4. Lilljestr\u00f6min sijaan kyltiss\u00e4 luki \u201dVaskisepp\u00e4 K. Hesselgren\u201d. Lilljestr\u00f6min vanhassa verstaassa ty\u00f6t jatkuivat. Toimintaa jatkoi is\u00e4ns\u00e4 kanssa V\u00e4in\u00f6 Hesselgren, pojista vanhempi. My\u00f6s Eriika Horsmalahti teki pieni\u00e4 peltiastioita. Is\u00e4ns\u00e4 tavoin my\u00f6s V\u00e4in\u00f6 oli samaan aikaan tehtaan, vuodesta 1934 Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhti\u00f6n palveluksessa vuodesta 1934 vuoteen 1940. Nuorempi veli Jaakko Horsmalahti l\u00e4hti peltisep\u00e4n oppiin ja ty\u00f6h\u00f6n Helsinkiin, jossa ty\u00f6skenteli L. A. Halavan peltisep\u00e4nliike ja takomon palveluksessa oppilaana 1937 – 39. Tervasaaren tehtaan korjauspajalle h\u00e4n tuli vuonna 1939. Sodan j\u00e4lkeen Horsmalahti palasi vuodeksi Halavan palvelukseen peltisepp\u00e4n\u00e4 ja vuosina 1945 \u2013 47 Jaakko Horsmalahti oli valkeakoskelaisen Peltisep\u00e4nliike E. Virtasen palveluksessa. Vuodet 1947 – 48 Jaakko Horsmalahti oli Oulu Oy:n palveluksessa levysepp\u00e4n\u00e4 Oulussa.<\/p>

Horsmalahden talo torintien varrella joutui ensimm\u00e4isten joukossa siirtym\u00e4\u00e4n uuden asemakaavan mukaisten teiden tielt\u00e4.\u00a0 Talo j\u00e4i Valtakadun ja Torikadun risteykseen, my\u00f6hemm\u00e4n Kansallis-Osake-Pankin toimitalon paikalle. Uutta asemakaavaa alettiin toteuttaa vuonna 1935 avaamalla uusi Torikatu linja-autoasemanakin toimineelta aukiolta yl\u00f6s kauppatorille. Samaan aikaa aloitettiin uuden p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4n, Valtakadun avaaminen.\u00a0 Valtakatu alkoi saada muotonsa uuden kanavan ylitt\u00e4v\u00e4n sillan valmistuttua vuonna 1941.\u00a0 Horsmalahdet myiv\u00e4t talon vuonna 1935 ja muuttivat Piiril\u00e4nm\u00e4en tehtaanpuoleisella rinteell\u00e4 olleeseen entiseen Ekholmin taloon. Talon oli rakennuttanut vuonna 1881 suutari Edvard Nurminen. H\u00e4nelt\u00e4 talon osti vuonna 1889 koneenhoitaja Kaarle Nystr\u00f6m, joka perusti Valkeakoskelle kirjakaupan. Nystr\u00f6min j\u00e4lkeen taloa omisti kolme vuotta Amanda Ekholm kunnes myi sen Hesselgrenille 1935. Talo oli aiempaa suurempi ja sen yhteyteen oli mahdollista rakentaa peltisep\u00e4nverstas. Kalle Hesselgren teetti talossa perusteellisen kunnostusty\u00f6n vuonna 1935. Kauppalan keskustan uudistamisen yhteydess\u00e4 tarjoutui Eriika Horsmalahdelle mahdollisuus lunastaa talolle asemakaavan mukainen tontti I:16:13 21\u00a0800 markan hinnasta.<\/p>

Vuonna 1948 Jaakko ja V\u00e4in\u00f6 Horsmalahti perustivat oman yrityksen, Levy- ja ter\u00e4srakenne J. Horsmalahti. Lilljestr\u00f6min verstaasta alkaneesta kotity\u00f6st\u00e4 oli kasvanut oma yritys. Toiminta alkoi olemassa olevissa tiloissa. Verstas oli pieni, vain noin 25 neli\u00f6metri\u00e4. Muutaman vuoden kuluttua verstas sai vuokrattua suuremmat tilat M\u00e4ntykadulta, Niemisen talon piharakennuksesta. Vuonna 1956 Jaakko Horsmalahti osti Paavo ja Elma Kivel\u00e4lt\u00e4 teollisuustontin osoitteesta Kaapelintie 27. Kivel\u00e4 oli muutama vuosi aiemmin rakentanut tontille asuinrakennuksen ulkohuoneineen sek\u00e4 sementtivalimon. Vertailun vuoksi todettakoon, ett\u00e4 Kaapelintie 27 maksoi 2\u00a0800\u00a0000 markkaa. Horsmalahdet myiv\u00e4t vuonna 1958 Piiril\u00e4nm\u00e4ess\u00e4 olleen talon tontteineen Yhtyneille Paperitehtaille 5\u00a0000\u00a0000 markan kauppahinnalla.<\/p>

Horsmalahdet olivat valmistaneet omassa verstaassaan paljon erilaisia rakennuksiin tarvittavia metallit\u00f6it\u00e4, kuten kiukaita, uuninpellityksi\u00e4, hormeja, tikkaita yms. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta oli hyv\u00e4 ajankohta aloittaa oma yritys. Sodan j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina Valkeakoskea vaivasi ankara asuntopula. Vanhojen rakennusten kaikki asuinkelpoinen tila oli otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Asumisahtaus oli huipussaan. Esimerkiksi Yhtyneiden Paperitehtaiden ty\u00f6v\u00e4en asunnoissa oli Valkeakoskella tilaa keskim\u00e4\u00e4rin 7 neli\u00f6metri\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 kohden, kun vastaava luku Myllykoskella oli 14,8 neli\u00f6metri\u00e4. Asumisahtauden huippua edusti kymmenhenkinen perhe, joka asui yhdess\u00e4 huoneessa. Uusia asuntoja rakennettiin enn\u00e4tystahtiin. Paitsi kerrostaloja rakennettiin omakotitaloja useini Yhtyneiden Paperitehtaiden tuella. Rakentamista vaikeutti vallinnut materiaalipula.<\/p>

Valkeakoskella valmistui vuonna 1944 seitsem\u00e4n rakennusta, joissa oli yhteens\u00e4 14 asuinhuoneistoa. Vuonna 1946 valmistui 75 rakennusta ja niiss\u00e4 173 huoneistoa. Vuonna 1948 valmistui 64 rakennusta ja huoneistoja oli yhteens\u00e4 128 kappaletta. Vuonna 1949 valmistuneita rakennuksia oli jo 112 ja asuinhuoneistoja 236. Vuonna 1950 valmistui 108 rakennusta ja niiss\u00e4 oli yhteens\u00e4 321 huoneistoa. Vilkas rakentaminen jatkui aina 1950-luvun puoliv\u00e4liin, jolloin suurin vauhti tasaantui. Uusi kasvu alkoi 1960-luvun lopussa. Asumismukavuus kasvoi sodan j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina. Vesijohdot ja viem\u00e4rit alkoivat olla arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Vuosina 1944 – 54 valmistuneista asunnoista joka nelj\u00e4nness\u00e4 oli keskusl\u00e4mmitys.<\/p>

Rakentamine yleens\u00e4 ja erityisesti omakotirakennustoiminta ty\u00f6llisti Horsmalahden uutta yrityst\u00e4. Taloihin rakennettiin vesijohtoja ja erilaisia pellityksi\u00e4, tikapuita yms. Erilaisilla rakennuspeltisep\u00e4nt\u00f6ill\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4n hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 rooli yrityksen tuotannossa. Omaa tuotekehittely\u00e4kin oli jo tuolloin. jatkuval\u00e4mmitteiset kiukaat olivat korvaamassa kertal\u00e4mmitteiset ja Horsmalahden oma nopeasti l\u00e4mpi\u00e4v\u00e4 Salama-kiuas oli paikallisesti suosiossa.<\/p>

Toimitettavat ty\u00f6t kasvoivat nopeasti. Ovipellit ja tikkaat alkoivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n, ja suuri osa tuotannosta oli erilaisia ilmastointilaitteita hormeineen, joita toimitettiin erityisesti teollisuuden tarpeisiin. Yhtyneiden Paperitehtaiden ohella esimerkiksi Kankaan paperitehdas oli merkitt\u00e4v\u00e4 asiakas. Pian alkoi my\u00f6s toiminta Jylh\u00e4vaaran konepajan alihankkijana. Jylh\u00e4vaara erikoistui puumassateollisuuden laitteisiin, joihin kuuluvia s\u00e4ili\u00f6it\u00e4, putkistoja ja venttiilej\u00e4 Horsmalahti toimitti. Yhtyneiden Paperitehtaiden jalostusteollisuus Paperituote Oy tarvitsi paperinjalostuskoneita, jollaisia markkinoilla ei ollut saatavissa. Alkuvuosina koneet toimitti Jylh\u00e4vaara, mutta konepajan keskittyess\u00e4 massank\u00e4sittelyyn alkoi Horsmalahden ja Paperituotteen tiivis yhteisty\u00f6.<\/p>

Horsmalahden konepajan tilat Kaapelintiell\u00e4 k\u00e4sittiv\u00e4t 1970-luvulla levy-, koneistus- ja peltiosastot. Levyosastolla oli leikkauskone, s\u00e4rm\u00e4yskone ja levymankeli, koneistusosastolla kaksi sorvia ja jyrsinkone, peltiosastolla kanttikone ja vinkkelisakset. Ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli 1970-luvun lopulla 25, kun parhaimmillaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli ollut 48.<\/p>

Vaikeista aineista vaativia tuotteita<\/strong><\/p>

Horsmalahden konepaja keskittyi 1970-luvulta l\u00e4htien prosessiteollisuuden ilmastointilaitteiden koneistojen ja s\u00e4ili\u00f6iden valmistukseen. Erilaisia s\u00e4ili\u00f6it\u00e4 valmistettiin erikoismateriaaleista kuten alumiinista sek\u00e4 ruostumattomasta ja haponkest\u00e4v\u00e4st\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4. Rakennusteollisuudelle konepaja suunnitteli ja valmisti elementtikoneita. 1990-luku toi yhteisty\u00f6n sellu- ja massateollisuuden suurten valmistajien – Tampella, Walmet, Jylh\u00e4vaara, Sunds-Defibrator ja Metso – kanssa. Omasta suunnittelusta luovuttiin ja konepaja keskittyi tuotantoon.<\/p>

2000-luvulle tultaessa yhteisty\u00f6 Metson kanssa on jatkunut vahvana. Horsmalahden konepaja ei en\u00e4\u00e4 valmista laitteita suoraan paperitehtaille, vaan tekee alihankintaty\u00f6t\u00e4 Metsolle. Samalla alkuaan pienest\u00e4 peltisep\u00e4nliikkeest\u00e4 on kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4 konepaja, jossa on 19 karusellisorvia. \u00a0Voimakas koneiden automatisointi alkoi 1970-luvulla, paljolti Kari Horsmalahden omien suunnitelmien pohjalta. Konepaja toimii yhdess\u00e4 vuorossa ty\u00f6llist\u00e4en 45 \u2013 60 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>

\u00a0<\/p>

Ari Sir\u00e9n<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sata vuotta metalliteolisuutta Valkeakoskelaiseen k\u00e4sity\u00f6 ja teolliseen historian ovat kuuluneet metallimiehet. Aikoinaan myllyill\u00e4 tarvittiin seppi\u00e4. Myll\u00e4reiden itse tekem\u00e4t sep\u00e4nty\u00f6t saivat jopa kyl\u00e4n sep\u00e4t valittamaan ammattialueelleen tunkeutumisesta. Paperitehtaan rakennust\u00f6iden alettua vuonna 1871 oli koneenrakentajille ja \u2013asentajille t\u00f6it\u00e4 yllin kyllin. Tehdas perusti oman korjauspajan, josta nopeasti kehittyi pieni konepaja. Aktiebolaget Walkiakosken konekorjaamolta, verstaalta, sai alkunsa aikanaan merkitt\u00e4v\u00e4ksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_canvas","meta":{"footnotes":""},"folder":[9],"class_list":["post-1477","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1477","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1477"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1477\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2561,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1477\/revisions\/2561"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"folder","embeddable":true,"href":"https:\/\/teollisuusperinne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/folder?post=1477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}